K-P-seminaari
”Keski-Pohjanmaa tänään ja tulevaisuuden näkymät” seminaaritilaisuus 12.2.11.
Pohjalaisten osakuntatalon Ostrobotnian Chydenius-sali täyttyi seminaarin alkaessa Helsingin Keskipohjalaiset ry:n jäsenistä ja muista asiasta kiinnostuneista.
Puheenjohtaja Esko Rautila lausui osallistujat tervetulleiksi tilaisuuteen. Hän kertoi yhdistyksen syntyneen 60 vuotta sitten kohtauspaikaksi Kala-, Lesti- ja Perhojokilaaksojen alueelta pääkaupunkiseudulle muuttaneille. Yhdistyksen jäsenet halusivat niin alkuvaiheessa kuin nykyisinkin edistää ja seurata kotimaakunnan kehittymistä. Tänä päivänä kotiseuturakkauden lisäksi myös taloudelliset siteet ja ajatukset mahdollisesta paluumuutosta lisäävät kiinnostusta Keski-Pohjanmaan suuntaan.
Osallistujat kuulevat alustusta.
Panelistit työssään.
Tilaisuuden alustajaksi oli kutsuttu maakuntajohtaja Altti Seikkula. Hän totesi Keski-Pohjanmaan olleen näkyvästi esillä valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä. Maakunta on pärjännyt taantuman 2008 – 2009 yli ennakoitua paremmin ja radikaaleilta menetyksiltä eri talouden sektoreilla vältyttiin. Myös väestörakenteellisesti näkymät ovat hyvät ja maakunta uudistuu.
Tulevaisuuden osalta on suunnitelmia uusista hankkeista erityisesti teollisuuden alalla. Erityisiä toiveita herättää orgaanisen kemian keskus Kokkolassa, jossa panostetaan kemianalan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen. Myös EU-rahoituksen osalta Keski-Pohjanmaa on hyvässä asemassa ollen mukana keskeisissä projekteissa. Valtakunnallisista hankkeista merkittävin on Hightek Mineraalihanke. Kokkolan Yliopistokeskuksessa tehdään tärkeää litiumiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä kaivosteollisuuden liikkeelle saamiseksi. Myös matkailu on edelleen kehittyvä alue maakunnassa.
Kommenttipuheenvuorojen käyttäjiksi oli kutsuttu kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk), K-P Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tapio Uusitalo ja opetusneuvos Mikko Viitasalo. He kaikki edustavat keskipohjalaista syntyperää.
Panelistit nostivat esille seuraavia keskeisiä asioita:
Seinäjoki – Oulu ratahankkeelle olisi saatava määrärahoja ja myös Kokkolan ja Ylivieskan väliselle osuudelle pitäisi saada kaksoisraide.
Keskipohjalaista identiteettiä tulisi nostaa ja korostaa erotuksena muusta pohjalaisuudesta. Maakuntaliitolle esitettiin haaste vaikuttaa hyvällä yhteistyöllä Helsingin suuntaan, jotta Keski-Pohjanmaa näkyisi ja kuuluisi entistä myönteisemmässä valossa julkisuudessa.
Keski-Pohjanmaan asukkaiden elämänlaatua pidettiin hyvänä – palvelut saa läheltä ja nopeasti. Keski-Pohjanmaan sisällä on kuitenkin erilaisia alueita. Kokkola on kehittynyt vuoden 2000 taitteesta hyvin teollisuuden ja väestökasvun osalta. Haasteeksi muodostuu, miten sama kehitys saataisiin koko maakunnan alueelle. Peruselinkeinot pärjäävät, mutta väestöjakautuma vinoutuu, koska ihmiset haluavat asua suuremmissa keskuksissa. Kuntaliitos Kokkola/Lohtaja/Ullava/Kälviä” on onnistunut hyvin.
Keskeiseksi teemaksi osallistujien keskuudessa nousi keskustelu maakunnan yliopistorakenteesta. Tällä hetkellä Kokkolan Yliopistokeskuksen yhtenä keskeisenä strategiana on työelämän integroiminen aikuiskoulutukseen. Meneillään on neljä maisteritason täydennyskoulutuslinjaa: opettajanvalmistus, sosiaalityö, tietotekniikka ja kemia.
Korkeakoulurakennetta kehitetään tällä hetkellä valtion taholta ja pyritään suuriin yksiköihin yhdistämällä pienempiä. Maan yliopistot ovat eri lähtöviivoilla ja joutuvat kilpailemaan keskenään, jolloin on pelättävissä, että filiaalit lopetetaan ensimmäisenä. Chydenius yliopistokeskus tekee yhteistyötä Jyväskylän, Oulun ja Vaasan kanssa ja Botnia-korkeakoulustrategia tavoittelee yhteistyön tiivistämistä kolmen edellä mainitun yliopiston kesken.
Opiskelijoiden aloituspaikoista ei voida kilpailla Helsingin yliopiston ja muiden isojen yliopistojen kanssa. Yliopistojen ja Ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä voidaan kuitenkin saada edistystä aikaan. Yliopistojen tukeminen on tärkeää aluepolitiikkaa, koska yliopistoissa tehdään tutkimus- ja kehittämistoimintaa, josta yritykset hyötyvät. Esim. puutuotteiden eteenpäin kehittäminen olisi kannatettavaa vanhaa sahateollisuutta omaavalla alueella. Keski-Pohjanmaalla on perinteisesti puurakentamista ja useita valmistalotehtaita ja esim. puurakenteiset kerrostalot tarvitsisivat kehittämistä.
Toisaalta pidettiin tärkeänä lisätä esim. toisen asteen opiskelupaikkoja, jotta opiskelupaikat pysyisivät siellä missä ihmiset ovat, eikä väestöpohja vinoutuisi nuorten poismuutolla. Myös etäopiskelun mahdollisuutta haluttiin korostaa.
Paneelipuheenvuorojen jälkeen alkoi vilkas ja aktiivinen yleisökeskustelu. Useita puheenvuoroja pyydettiin ja kysymyksiä esitettiin mm. Ullavan-Kaustisen litiumhankkeesta ja litiumin jatkojalostuksen mahdollisuuksista omalla alueella. Media-alaa edustava kysyjä vaati Keski-Pohjanmaalle profiilin nostoa. Vaikka todettiin, että viulunsoittajat eivät ehkä pärjää kilpailussa puukonheiluttajille, maakunnassamme on paljon mahdollisuuksia imagon nostattamiseksi, mikäli parhaat voimat saadaan peliin ja puhaltamaan yhteiseen hiileen.
Tilaisuuden päätteeksi Esko Rautila kiitti alustajaa ja paneeliin osallistujia todeten tilaisuuden täyttäneen hyvin tarkoituksensa. Kuulijat saivat paljon ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa Keski-Pohjanmaan tilanteesta. Myös yleisön joukosta esitettiin kiitokset tilaisuuden järjestämisestä ja toivottiin jatkossa lisää tällaisia jäsentapahtumia.