Kari Känsälä: Oltiinpa kerran… Bottalla
Olinpa kerran ujo maalaispoika, joka lähti syksyllä 1967 Kannuksesta opiskelemaan ja asumaan Espoon Otaniemeen. Seudulla asui runsaasti lähisukulaisiani, mutta minulla oli pulaa samanikäisistä ystävistä. Aluksi kävin Dipolin kosteissa ”teeilloissa” ja Teekkarikylän käytävätansseissa eli ”sukkasuhinoissa”, joihin kutsuttiin bussilasteittain sairaanhoitajaoppilaita Meilahdesta. Tiettävästi siitä syntyi iso määrä avioliittoja, mutta minua ei onnistanut. Kevätpuolella uskaltauduin jo opiskelijatansseihin Helsinkiin Ostrobotnialle. Botta oli jo silloin erittäin suosittu ja sisään pääsi vain ylioppilaskorttia näyttämällä. Ensimmäinen kerta jäi aika kipeänä mielen sopukoihin. Jo tanssien alkuvaiheissa jäin tanssimaan varsin …