Yhdistyksen historiaa

Perustamiskokous

Toukokuun 11. päivä 1950 jätettiin yhdistysrekisteriin ilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi. Ilmoituksen allekirjoittajana oli dosentti Kustaa Vilkuna, joka oli yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Varapuheenjohtaja oli kouluneuvos Alfred Salmela, sihteeri-taloudenhoitaja kirkkoherran rouva Hilma Johanna (Hanna, Ristijärvi) Tuomi ja muut hallituksen jäsenet toimittaja Viljami Hanni (Kannus), taiteilija Ilmari Wirkkala, opettaja Aatto Havulinna, neuvoja Alma Mäkelä, farmasian kand. Veikko Kalevi Kurri (Kokkola), ylioppilas Lauri Antero Rauhala (Nivala) ja toimitusjohtaja Viljami Kalliokoski (Halsua). Yhdistysrekisterissä liitteenä olleen paperilapun mukaan Vilkuna oli kiirehtinyt päätöstä. Toukokuun 24. päivänä 1950 yhdistys hyväksyttiin merkittäväksi yhdistysrekisteriin numerolla 55.100 ja nimeen liitettiin r.y. Nimenkirjoitusoikeuteen liittynyt muutos on on tarkastettu ja poistettu 17.11.1950 Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin luonnollisesti rekisteröinnin yhteydessä. Uudet säännöt on hyväksytty 6.10.1967 Eero Koivukosken ollessa puheenjohtajana. Hän on myös laatinut nykyisin voimassa olevat säännöt, jotka on hyväksytty 26.9.1994.

Yhdistyksen viiri

Sivustomme navikointisarakkeessa, vasemmalla ylhäällä, näkyvän yhdistyksemme viirin on suunnitellut Ullavalla syntynyt taiteilija Veikko Vionoja.

Opiskelija-asuntola

Vuonna 1955 perustettiin asuntolatoimikunta, jonka puheenjohtajana oli maalaisliiton talouspäällikkö Viljami Hanni ja jäseninä mm. silloiset ministerit Kerttu Saalasti ja Viljami Kalliokoski., kansanedustajat Matti Lepistö ja Kusti Eskola ja kouluneuvos Alfred Salmela. Ensimmäinen keräys keskipohjalaisissa kouluissa tuotti n 1.000.000,- silloista ns. vanhaa markkaa. Keräyksiä järjestettiin myös seuraavina vuosina asuntolan hankinnan jälkeenkin.

Oksasenkatu 1:stä ostettiin 31.5.1961 130 neliön huoneisto 6.000.000,- markalla. Korjauksen ja kaluston hankinnan jälkeen 6 huonetta ja keittiön käsittävään asuntolaan saapuivat syksyllä 1961 ensimmäiset naisopiskelijat. Lainaa otettiin Suur-Helsingin Osuuskassalta viisimiljoonaan markkaa henkiökohtaisina takaajina Viljamit Kalliokoski ja Hanni, dipl.ins. E.Tilus, Allan Ruotsala ja Reijo Vähatiitto. Ekonomi Vähatiitto toimikin sitten asuntolan isäntänä syksyyn 1966, josta alkaen ekonomi Mikko Kivestö vastasi toiminnasta.

Vuonna 1972 tehtiin yhdistyksen kokouksessa päätös asuntolan myynnistä. Lainaa ei kyetty lyhentämään sopimuksen mukaan ja toiminnan menot ylittivät tuotot. Talon peruskorjaukset nostivat yhtiövastikkeen kolminkertaiseksi ja vuokrasäännöstely esti perittävien vuokrien korotuksen.

Myyntivaikeuksien johdosta vasta 27.12.1973 tehtiin kaupat 200.000,-markalla. Lainaa oli siinä vaiheessa jälellä n. 25.000,- markkaa ja se maksettiin pois. Noiden 12 vuoden aikana asuntolassa ehti asua n. 50 keskipohjalaista tyttöä. Poikia ei ”voitu” ottaa, koska kyseessä oli normaali asuinhuoneisto. Samoin kesäasukkaiden saanti tuotti isännälle välillä harmaita hiuksia.

Myynnin jälkeen hallitus pohti asuntolatoiminnan jatkamista tai varojen käyttöä muulla tavoin. Keväällä1975 Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia tarjosi mahdollisuutta ostaa osakkeita Vallilassa sijaitsevasta Kiinteistö Oy Osakunnasta. Pitkien neuvottelujen ja keskusteluiden jälkeen päätettiin ostaa 18.6.1975 150.000,- markalla osakkeet, jotka oikeuttivat kahdeksan yksiön hallintaan Rautalammintie 3:ssa ns. B-talossa.

Yhdistyksen vaatimuksesta asuntolan yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että muutkin kuin Helsingin Yliopiston opiskelijat voivat päästä asumaan sinne. Yhdistyksellä on oikeus valita asukkaat pääasiassa samojen perusteiden mukaan mitä muilla omistavilla osakunnilla. Edellytyksenä on mm. kuuluminen jäsenenä tai ulkojäsenenä johonkin pohjalaiseen osakuntaan ja ARAVA-kelpoisuus.Yhdistykselle taattiin myös varajäsenen paikka hallituksessa. Pitkälti toistasataa opiskelijaa eri puolilta Keskipohjanmaata on saanut tähän mennessä asunnon näissä vuonna 2002 saneeratuissa tiloissa.