Helsingin Keskipohjalaiset ry on perustettu 2.2.1950 toimimaan pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten yhdyslenkkinä, sillä perustajia yhdisti halu
ylläpitää yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle ja kuulla ajantasaisia kuulumisia maakunnasta sekä ennenkaikkea tavata muita seudulta lähteneitä.
Perustamisen aikoihin Keskipohjanmaa maakuntana oli nykyistä laajempi, sillä silloin siihen kuuluivat kaikki Kala-, Lesti- ja Perhojokien valuma-alueiden kunnat.
Nykyisellään vaikka maakuntaliiton toimintasäde kattaa vain Lesti- ja Perhonjokilaakson niin siitä huolimatta yhdistyksemme pitää omana toiminta-alueenaan vanhaa historiallisen Keski-Pohjanmaan aluetta.
Nykyisin liikenne- ja tietoverkot mahdollistavat vierailun kotiseudulla helposti sekä ennenkaikkea tieto liikkuu nopeasti. Yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Helsingin Keskipohjalaiset ry haluaa edelleenkin toteuttaa ajatusta siitä, että pk-seudulle muuttaneet keskipohjalaiset voivat kokoontua yhteen ”samanhenkisten kanssa” ja pitää kotiseutuun yhteyttä tällä tavoin. Toimintaamme voi myös tulla mukaan mikäli
ylipäänsä on kiinnostunut Keski-Pohjanmaasta tai omaa sukujuuria sinne ja haluaisi niistä ammentaa lisää tietoa.
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoja toiminnastamme ja olet tervetullut jäseneksi tai osallistumaan johonkin tapahtumaamme. Olemme iloisia sivustoamme koskevasta palautteesta kuin myös
uusista ideoista toimintamme kehittämiseksi. Ideoita voit esimerkiksi lähettää puheenjohtajalle.
Tulevia tapahtumia:
Uutisia:
Pääsiäiskokkoa ei tänä vuonna rakenneta – tapahtuma peruttu!
Valitettavasti keliolosuhteet eivät tänä vuonna olleet puolellamme. Tänään astui voimaan maastopalovaroitus ja viikolle on ennustettu kuivaa sekä lämmintä keliä. Tästä johtuen lienee todennäköistä ettei maastopalovaroitusta pureta ennen lauantaita jolloin mahdollisesti olisi luvassa vesisadetta.
Pääsiäiskokko tarvitsee tekijöitä ja vuoden 2025 aikataulut
Pääsiäiskokko on yhdistyksen perinteinen tapahtuma, joka vaatii paljon talkootyötä rakentamisen osalta. Korostettakoon edelleen sitä, että mikäli kokonpoltto Helsingin Keskipohjalaisten osalta halutaan jatkuvan, niin tarvitsemme mukaan uusia tekijöitä. Viestikääpä siis nuoremmille sukupolville, tuttaville, naapureille ja muille asiasta kiinnostuneille pääsiäiskokkoon liittyvistä talkoista sekä tapahtumasta. Kokkoa ei kukaan rakenna tai polta yksin, mutta yhdessä me saamme tämän toteutettua. Kokon rakentamiseen voi tulla mukaan kuka vaan ja rakentamisen sekä kokon polttojätteiden siivoamisen voi ottaa myöskin ulkoiluna ja osallistua kokon rakentamiseen omien halujensa/voimiensa mukaan. Rohkeimmat
Kannuksen kuppiloissa (Kari Känsälä)
Kannus oli 1800-luvulla kaukana valtateistä uinunut maalaispitäjä. Tilanne muuttui kertaheitolla, kun kannuslainen kauppias Johan Petter Sahlgren sai Kokkolan tervaporvarien tuella ajetuksi valtiopäivillä läpi päätöksen Pohjanmaan junaradan suuntaamiseksi Kokkolan ja Kannuksen kautta. Kaiken lisäksi Kannuksen kirkonkylään päätettiin tehdä Seinäjoen ja Oulun välille ainoa I luokan asema, jossa oli määrä vaihtaa junan veturia. Näin ollen asemarakennuksesta tehtiin suuri, ja sen toinen pääty sisustettiin ravintolaksi, jossa matkustajat ruokailivat veturin vaihdon ajan. Kannuksen ravintolaelämä oli näin päässyt komeasti alkuun. Tosin jo radan rakentamisen aikana