Helsingin Keskipohjalaiset ry on perustettu 2.2.1950 toimimaan pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten yhdyslenkkinä, sillä perustajia yhdisti halu
ylläpitää yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle ja kuulla ajantasaisia kuulumisia maakunnasta sekä ennenkaikkea tavata muita seudulta lähteneitä.
Perustamisen aikoihin Keskipohjanmaa maakuntana oli nykyistä laajempi, sillä silloin siihen kuuluivat kaikki Kala-, Lesti- ja Perhojokien valuma-alueiden kunnat.
Nykyisellään vaikka maakuntaliiton toimintasäde kattaa vain Lesti- ja Perhonjokilaakson niin siitä huolimatta yhdistyksemme pitää omana toiminta-alueenaan vanhaa historiallisen Keski-Pohjanmaan aluetta.
Nykyisin liikenne- ja tietoverkot mahdollistavat vierailun kotiseudulla helposti sekä ennenkaikkea tieto liikkuu nopeasti. Yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Helsingin Keskipohjalaiset ry haluaa edelleenkin toteuttaa ajatusta siitä, että pk-seudulle muuttaneet keskipohjalaiset voivat kokoontua yhteen ”samanhenkisten kanssa” ja pitää kotiseutuun yhteyttä tällä tavoin. Toimintaamme voi myös tulla mukaan mikäli
ylipäänsä on kiinnostunut Keski-Pohjanmaasta tai omaa sukujuuria sinne ja haluaisi niistä ammentaa lisää tietoa.
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoja toiminnastamme ja olet tervetullut jäseneksi tai osallistumaan johonkin tapahtumaamme. Olemme iloisia sivustoamme koskevasta palautteesta kuin myös
uusista ideoista toimintamme kehittämiseksi. Ideoita voit esimerkiksi lähettää puheenjohtajalle.
Tulevia tapahtumia:
Uutisia:
Kuulumisia Keski-Pohjanmaan kesästä
”Unelmat – ennen, nyt ja tulevaisuudessa” oli Jyväskylän yliopiston rehtori ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Jari Ojalan Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlassa 14.6.2026 Toholammilla pitämän juhlapuheen otsikko. Ojala on syntyisin Lampilta. Tässä kirjoituksessa yhdistän hänen puheeseensa ajatuksia Keski-Pohjanmaan liiton sivuilta. Omiakin mietteitä tulee mukaan. Ojala kertoi, että ”kahdella rehtorilla oli unelma. Matti P. Aho haaveili 1960-luvun alussa lukiota Toholammille. Sata vuotta aiemmin, 1860-luvun alussa, Uno Cygnaeus haaveili suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisesta Jyväskylään. Kumpikin oli aikaansa edellä, kummankin ideaa vastustettiin – etenkin Helsingissä –
Keskipohjalainen musiikki kalenterissani
Keskipohjalaisen musiikin vuoteni 2026 aloitti Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) kevätkautensa avauskonserteilla. KPKO on maamme arvostetuin ja kansainvälisesti tunnetuin kamariorkesteri, jota ovat johtaneet sen yli 50-vuotisen historian aikana erittäin arvostetut kapellimestarit Juha Kangas, Sakari Oramo ja ruotsalainen Malin Broman. Kevään ja syksyn KPKO-konsertit ovat poikkeuksetta klassisen musiikin juhlaa, aika ajoin kevyemmänkin musiikin pilke silmäkulmassa. Syksyllä aloittava kapellimestari Kasmir Uusitupa, uusi intendentti ja vähitellen uusiutuva soittajisto tuonevat uutta vipinää ja säpinää ohjelmistoon. Kaustisen Kamarimusiikkiviikolla ( 23.-31.2026) esiintyi KPKO:n lisäksi iso joukko pienempiä kamarimusiikkiyhtyeitä.
Kokemusasiantuntijoita sadan vuoden ajalta – keskipohjalaisen siirtolaisuushistorian äärellä
Puhutaanko hetki siirtolaisuustutkimuksen merkityksestä Keski-Pohjanmaan sosiokulttuuriselle pääomalle? Tai sama vähän pidemmin: siirtolaisuusilmiön synnyttämistä poikkeuksellisista kokemuksista, jotka ovat opettaneet meille muun muassa sosiaalisen ympäristön, kulttuurien ja kansallisidentiteetin merkityksistä yksilölle mittavissa määrin aina 1800- luvun lopulta asti. Siirtolaisuushan on ilmiö, joka kuuluu erityisen olennaisena ainesosana keskipohjalaisuuteen. Pohjanmaalta, silloisen Vaasan läänin alueelta lähdettiin ylivoimaisesti eniten 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun välillä Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden aikana, ja suurina joukkoina myös myöhemmin Australian sekä Ruotsin muuttoliikkeiden mukana. Hieman kärjistäen keskipohjalaiset ovat olleet enemmän tai vähemmän