Helsingin Keskipohjalaiset ry on perustettu 2.2.1950 toimimaan pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten yhdyslenkkinä, sillä perustajia yhdisti halu
ylläpitää yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle ja kuulla ajantasaisia kuulumisia maakunnasta sekä ennenkaikkea tavata muita seudulta lähteneitä.
Perustamisen aikoihin Keskipohjanmaa maakuntana oli nykyistä laajempi, sillä silloin siihen kuuluivat kaikki Kala-, Lesti- ja Perhojokien valuma-alueiden kunnat.
Nykyisellään vaikka maakuntaliiton toimintasäde kattaa vain Lesti- ja Perhonjokilaakson niin siitä huolimatta yhdistyksemme pitää omana toiminta-alueenaan vanhaa historiallisen Keski-Pohjanmaan aluetta.
Nykyisin liikenne- ja tietoverkot mahdollistavat vierailun kotiseudulla helposti sekä ennenkaikkea tieto liikkuu nopeasti. Yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Helsingin Keskipohjalaiset ry haluaa edelleenkin toteuttaa ajatusta siitä, että pk-seudulle muuttaneet keskipohjalaiset voivat kokoontua yhteen ”samanhenkisten kanssa” ja pitää kotiseutuun yhteyttä tällä tavoin. Toimintaamme voi myös tulla mukaan mikäli
ylipäänsä on kiinnostunut Keski-Pohjanmaasta tai omaa sukujuuria sinne ja haluaisi niistä ammentaa lisää tietoa.
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoja toiminnastamme ja olet tervetullut jäseneksi tai osallistumaan johonkin tapahtumaamme. Olemme iloisia sivustoamme koskevasta palautteesta kuin myös
uusista ideoista toimintamme kehittämiseksi. Ideoita voit esimerkiksi lähettää puheenjohtajalle.
Tulevia tapahtumia:
Uutisia:
Jättiputki kuriin Lestijoella
Jättiputki on viheliäinen, laajalle levinnyt vieraslaji Suomen luonnossa. Sen levinneisyyteen on vaikuttanut myös se, että sitä on suosittu pihojen koristekasvina. Jättiputki on kookas, noin 2–4 m korkea ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan. Jättiputkien suuret maanalaiset siemenpankit tekevät siitä hankalan hävitettävän. Pelkkä maanpäällisen osan poisto juurinenkaan ei riitä, vaan jättiputkia ilmestyy samalle paikalle vielä vuosien ajan. Jättiputken kukinnossa voi olla yli 30 000 siementä. Jättiputki on erittäin aggressiivinen kasvi ja se tukahduttaa alleen kaiken muun kasvillisuuden. Miten jättiputkea hävitetään? Tärkeää on
Kulttuurista ja kirjoittamisesta
Kuuntelin Helsingin kirjamessuilla 25.10 harmaatukkaista miestä, jonka koko olemus kertoi positiivisesta elämänasenteesta. Hän puhui innostuneesti maaseudusta, metsistä ja kovasta työnteosta. Hän kertoi tarinoita sota-ajan lapsista. Hän on kirjoittanut omiin elämänkokemuksiinsa perustuvan kirjan Kantti kesti – Sodan lasten elämänkaari. Hän on Erkki Kujala, juuret syvällä maaseudulla, kovaa maataloustyötä tehnyt, ripausta vaille 40 vuotta toimittajana työskennellyt, kansakoulun köynyt ja työn ohella tohtorintutkintoon asti lukenut ikuinen opiskelija ja monien kirjojen kirjoittaja. Ennenkaikkea kulttuuripersoona. Keskipohjalaista identiteettiä kantaa moni mukanaan tänne etelään. Sitä olemme yhdistyksemme
Kymenlaaksolainen kokee keskipohjalaisuutta
Kulttuurihistorian professori emeritus Kari Immonen esitelmöi Helsingin keskipohjalaisille Tieteiden talossa 14.11. Aiheena oli kulttuurin merkitys kotiseutuhengen syntymisessä. Mihin kulttuuriin samaistumme, maakuntaan, isoon kuntaan, entiseen kotikuntaan, kotikylään? Osa professorin suunnittelemasta tekstistä jäi esittelemättä, koska hän tuli sallineeksi kysymysten esittämisen kesken puheen. Ja niitähän riitti ja riitti etenkin mielipiteitä. Olemme tottuneet keskustelemaan ja mainiosti vielä toisillemme tilaa antaen. Illasta muodostui antoisa. Kari kertoi tulleensa ensimmäisen kerran tietoiseksi keskipohjalaisuudesta Ruisrockissa 23.8.1970. Konsta Jylhä oli soittanut Peltoniemen Hintrikin surumarssin. Oli ollut hyvin vaikuttava kokemus