Helsingin Keskipohjalaiset ry on perustettu 2.2.1950 toimimaan pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten yhdyslenkkinä, sillä perustajia yhdisti halu
ylläpitää yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle ja kuulla ajantasaisia kuulumisia maakunnasta sekä ennenkaikkea tavata muita seudulta lähteneitä.
Perustamisen aikoihin Keskipohjanmaa maakuntana oli nykyistä laajempi, sillä silloin siihen kuuluivat kaikki Kala-, Lesti- ja Perhojokien valuma-alueiden kunnat.
Nykyisellään vaikka maakuntaliiton toimintasäde kattaa vain Lesti- ja Perhonjokilaakson niin siitä huolimatta yhdistyksemme pitää omana toiminta-alueenaan vanhaa historiallisen Keski-Pohjanmaan aluetta.

Nykyisin liikenne- ja tietoverkot mahdollistavat vierailun kotiseudulla helposti sekä ennenkaikkea tieto liikkuu nopeasti. Yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Helsingin Keskipohjalaiset ry haluaa edelleenkin toteuttaa ajatusta siitä, että pk-seudulle muuttaneet keskipohjalaiset voivat kokoontua yhteen ”samanhenkisten kanssa” ja pitää kotiseutuun yhteyttä tällä tavoin. Toimintaamme voi myös tulla mukaan mikäli
ylipäänsä on kiinnostunut Keski-Pohjanmaasta tai omaa sukujuuria sinne ja haluaisi niistä ammentaa lisää tietoa. 

Verkkosivuiltamme löydät lisätietoja toiminnastamme ja olet tervetullut jäseneksi tai osallistumaan johonkin tapahtumaamme. Olemme iloisia sivustoamme koskevasta palautteesta kuin myös
uusista ideoista toimintamme kehittämiseksi. Ideoita voit esimerkiksi lähettää puheenjohtajalle.

Tulevia tapahtumia:

Ei tulevia tapahtumia tapahtumat.

Uutisia:

Kokemusasiantuntijoita sadan vuoden ajalta – keskipohjalaisen siirtolaisuushistorian äärellä

Puhutaanko hetki siirtolaisuustutkimuksen merkityksestä Keski-Pohjanmaan sosiokulttuuriselle pääomalle? Tai sama vähän pidemmin: siirtolaisuusilmiön synnyttämistä poikkeuksellisista kokemuksista, jotka ovat opettaneet meille muun muassa sosiaalisen ympäristön, kulttuurien ja kansallisidentiteetin merkityksistä yksilölle mittavissa määrin aina 1800- luvun lopulta asti. Siirtolaisuushan on ilmiö, joka kuuluu erityisen olennaisena ainesosana keskipohjalaisuuteen. Pohjanmaalta, silloisen Vaasan läänin alueelta lähdettiin ylivoimaisesti eniten 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun välillä Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden aikana, ja suurina joukkoina myös myöhemmin Australian sekä Ruotsin muuttoliikkeiden mukana. Hieman kärjistäen keskipohjalaiset ovat olleet enemmän tai vähemmän

Lue kokonaan »

Kirjailijavieras Esko Aho torstaina 16.4 Bottalla

Ostrobotnian (Museokatu 10), tuttavallisemmin Bottan, Topelius-kabinettiin (3krs.) saapuu torstaina klo 18 kirjailijavieraaksemme entinen pääministeri Esko Aho.Hän tulee esittelemään meille uusinta kirjaansa ”Sinivalkoisia säikeitä tähtilipun alla” sekä kertomaan mielenkiintoisia tarinoita kirjan päähenkilöistä. Kirjassa esitellään neljän vähälle huomiolle jääneen amerikansuomalaisen näyttävä ura maailmansotien välisen ajan Yhdysvalloissa. Emil Hurja toi mielipidemittaukset politiikkaan ja eteni presidentti Franklin Rooseveltin lähipiiriin. Einar Swan puolestaan sanoitti ja sävelsi mestariteoksen, ikivihreän, jota voi ihastella vaikkapa Louis Armstrongin, Frank Sinatran, Billie Holidayn tai Andy Williamsin tulkitsemana. Jazztrumpetisti Sylvester ”Hooley”

Lue kokonaan »

Jarkko Liedes – Mietteitä helsinkiläislukion opettajan kynästä – ei kun kannettavasta

Olen toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettajana suuressa lähes tuhannen opiskelijan helsinkiläislukiossa yli 20 vuotta. Siinä ajassa moni asia on opetustyössä muuttunut. Opettajantyöni näkökulmasta kaksi keskeisintä muutosta ovat olleet digitalisaatio sekä monikulttuuristuminen. Oma koulutieni eteni Kokkolassa Hollihaan ala-asteen ja Länsipuiston yläasteen kautta lukioon. Kirjoitin ylioppilaaksi Kokkolan Yhteislyseosta keväällä 1996 aloittaakseni historian opinnot Helsingin yliopistossa samana syksynä. Pääsykokeen jälkeen Yliopiston päärakennuksen Senaatintorin puoleisilla portailla istuessani – Kansalliskirjaston ja Kansallismuseon tuntumassa – Helsingin yliopisto oli itsestään selvä valinta opiskelupaikaksi, vaikka pyrin ja pääsin

Lue kokonaan »