Helsingin Keskipohjalaiset ry on perustettu 2.2.1950 toimimaan pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten yhdyslenkkinä, sillä perustajia yhdisti halu
ylläpitää yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle ja kuulla ajantasaisia kuulumisia maakunnasta sekä ennenkaikkea tavata muita seudulta lähteneitä.
Perustamisen aikoihin Keskipohjanmaa maakuntana oli nykyistä laajempi, sillä silloin siihen kuuluivat kaikki Kala-, Lesti- ja Perhojokien valuma-alueiden kunnat.
Nykyisellään vaikka maakuntaliiton toimintasäde kattaa vain Lesti- ja Perhonjokilaakson niin siitä huolimatta yhdistyksemme pitää omana toiminta-alueenaan vanhaa historiallisen Keski-Pohjanmaan aluetta.
Nykyisin liikenne- ja tietoverkot mahdollistavat vierailun kotiseudulla helposti sekä ennenkaikkea tieto liikkuu nopeasti. Yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Helsingin Keskipohjalaiset ry haluaa edelleenkin toteuttaa ajatusta siitä, että pk-seudulle muuttaneet keskipohjalaiset voivat kokoontua yhteen ”samanhenkisten kanssa” ja pitää kotiseutuun yhteyttä tällä tavoin. Toimintaamme voi myös tulla mukaan mikäli
ylipäänsä on kiinnostunut Keski-Pohjanmaasta tai omaa sukujuuria sinne ja haluaisi niistä ammentaa lisää tietoa.
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoja toiminnastamme ja olet tervetullut jäseneksi tai osallistumaan johonkin tapahtumaamme. Olemme iloisia sivustoamme koskevasta palautteesta kuin myös
uusista ideoista toimintamme kehittämiseksi. Ideoita voit esimerkiksi lähettää puheenjohtajalle.
Tulevia tapahtumia:
Uutisia:
Pekka Pudas – Ylpeästi nöyriä
Olen saanut viimeisten parin vuoden aikana sukeltaa työni puolesta melko syvälle keskipohjalaiseen sielunmaisemaan. Kirjailijan työssä sitä saa ja joutuukin kaivamaan tietoa sekä eläytymään ihmiskohtaloihin, tilanteisiin ja aikakausiin toisinaan hyvinkin syvällisesti. Esikoisteokseni Viides polvi sijoittuu kuviteltuun Tammilehdon pitäjään, mutta ihmiset siellä puhuvat sujuvasti Kalajokilaakson murretta ja muutenkin ovat kulttuurihistoriallisen keskipohjalaismaiseman ympäröimänä. Pian kirjan julkaisun jälkeen sain tehtäväkseni kirjoittaa näytelmän Ylivieska-Iisalmi -junarataosuuden 100-vuotisteemalla ja mukaan haluttiin radan varrella elämänsä aikana vaikuttaneet presidentit: Ståhlberg, Kallio ja Kekkonen. Syntyi Presidentit raiteilla -näytelmä, joka saa
Mikko määttälä: Johannes Sillanpää sai muistomerkin syntymäpitäjäänsä
Terveisiä Vetelistä!Sain olla paikalla kun sotilaspastorina kunnostautunut Johannes Sillanpää (1897-1970) sai ansaitsemasa muistomerkin Vetelin sankarihautojen tuntumaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2025. Päivä alkoi jumalanpalveluksella, jossa saarnasi kirkkoherra Vesa Parpala. Hän puhui myös muistomerkin paljastustilaisuudessa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen ja totesi graniittikiven olevan vankasti Vetelin maaperässä kuten oli paikkakunnalla syntyneen Sillanpään juuretkin. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa palautettiin mieliin Johannes Sillanpään ansioita talvisodan aikana.Kannaksella sijainneen toisen armeijakunnan esikuntapastorina hän perusti rintaman ensimmäisen kaatuneiden evakuointikeskuksen KEK:in, josta armeijakunnan kaatuneet lähetettiin kotiseuduillaaan haudattaviksi. Tämä käytäntö levisi myös muihin yksiköihin. Päämaja oli sodan alussa määrännyt perustamaankenttähautausmaita rintamalle, mutta tammikuussa
YHTEISÖLLISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ
Kun ikääntyneenä ihmisenä katsoo taaksepäin, voi huomata matkan varrella olleen erilaisia yhteisöllisyyden muotoja 40-luvulla lapsena Pertussa, pienessä Kannuksen syrjäkylässä sen tunsi kaikista selvimmin. Oltiin kaikki ”perttulaisia”. Avattiin kodin ovi ja mentiin pihalle. Sieltä löytyivät naapuritalojen lapset, suurten ikäluokkien aikaan. Keksittiin aina yhteistä tekemistä: pienempinä lapsina tehtiin pihalle koti- ja kaupparakennelmia, rakenneltiin majoja, hypättiin poukkulautaa tai tintattiin. Kun ikää karttui toiminnoissamme oli jo sääntöjä niin kuin pesäpallossa ja muissa peleissä. Kaikki tehtiin samojen tuttujen kaverien kanssa, joitten kodit, suvut ja yleensäkin