Lestijärvi sijaitsee nimikkokunnassaan ja on Keski-Pohjanmaan suurin järvi pinta-alaltaan 64,7 km2. Sen pituus on yli 12 km ja leveys lähes 8 km. Suomen järvien pinta-alatilastossa Lestijärvi on sijalla 64. Järvi on matala. Sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 7 metriä. Järven valuma-alue on 363 km2. Suurin järveen laskeva joki on Lehtosen joki. Muita laskupuroja ovat Pappilanpuro, Mustikkapuro, Jokinevanpuro ja Itäoja. Järvi on nimitetty Keski- Pohjanmaan maakuntajärveksi.
Suurin osa Lestijärvellä oleva saarista (35 saarta) ovat suojeltuja. Ne kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan sekä valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Saarten metsät ovat lähes luonnontilaisia ja jopa 100–150 vuotta vanhoja. Muutamissa saarissa, jotka eivät ole suojeltuja, on loma-asuntoja. Järven alueella on lähes 500 loma-asuntoa ja kesällä kunnan väkiluku kaksinkertaistuu. Järven kalasto on rakenteeltaan terve. Siinä on elinvoimainen hauki- ahven- ja muikkukanta. Kotitarvekalastus on runsasta ja kunnassa on yksi ammattikalastaja, jonka pääsaalis on muikku. Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietetään kunnassa muikkumarkkinoita, johon saapuu tuhansia vieraita läheltä ja kaukaa. Tänään Lestijärveä ympäröi etelässä ja idässä Suomen suurin tuulivoimapuisto, 69 tuulimyllyä. Kaunis erämaamaisema on nyt muuttunut lähinnä teollisuuspuistoksi punaisena vilkkuvine valoineen
Lestijärven vesi on tänään humuspitoista. Tämän on saanut aikaan 1960-luvulta alkanut metsien ja soiden ojitus. Tätä ennen järvi oli karu ja kirkasvetinen, näkösyvyys yli 3 metriä. Tällä hetkellä järvi on ekologiselta tilaltaan vielä erinomaisessa kunnossa, mutta sitä voidaan pitää kuitenkin pilaantumiselle ja kuormitukselle herkkänä järvenä. Vuonna 1981 Teerinevan turvetuotantoalueen suojavallit murtuivat runsaan sadannan aiheuttamien tulvien johdosta. Kaikki Teerinevan kuivatusvedet pääsivät vapaasti kulkeutumaan Lehtosen jokea pitkin järveen. Tämä aiheutti järven tummumista ja rehevöitymistä. Siika- ja taimenkannat katosivat ja järvessä esiintyi runsaasti sinileväkukintoja. Tällä hetkellä veden laatu on toipunut pahimmasta, mutta pohjan sedimenttitila on edelleen hyvin kriittinen.
Toimenpiteitä järven pelastamiseksi.
Ilmastonmuutos tulee lisäämään vuotuista sadantaa ja tästä yhä suurempi osa tuleen vetenä sulaan maahan. Ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitus tulee kasvamaan jo nykyisellä metsien ja maankäytöllä, ellei mitään tehdä. Kuivatusojien laaja verkosto korostaa riskiä. Lestijärven valuma-alueesta noin puolet on suota ja tästä noin 4/5 on ojitettu. Vuonna 2018 Kolmen VYYHTI -hankkeen toimesta Lestijärvestä tehtiin valuma-alueselvitys. Järven tilaa selvitettiin ottamalla vesinäytteitä järveen laskevista vesistöistä. Hankkeessa tehtyjen laskelmien (VEMALA-mallinnus) mukaan Lestijärveen päätyy vuosittain kiintoainetta 857 tonnia, mikä on suuri uhka järven ekologialle. Järvi tummuu ja pohjasedimentti kasvaa entisestään. Lopputulemana on vääjäämättömästi muikkukannan katoaminen ja tilalle tulee runsastuva särkikanta. Järvi tarvitsee lisää vesitaloudeltaan luonnontilaista valuma-aluetta. Ojitettua pinta-alaa tulee vähentää. Ensisijaisesti tulee palauttaa luonnontilaan paksuturpeiset ja puuntuotoltaan vähäarvoiset suot. Metsähallitus on jo tätä tehnyt soillaan yhtyeistyössä Hiilipörssin kanssa. Toivoa sopii, että myös yksityiset maanomistajat lähtevät ennallistamistyöhön mukaan.
Tapaus Teerineva
Teerineva, laajuudeltaan yli 400 ha, on ollut yli 40 vuotta ”kivi lestiläisten kengässä”. Ensin Vapo päästöillään melkein tuhosi järven ja muutti sen ekologiaa pysyvästi. Sittemmin käytiin piinallinen taistelu Teerinevan turvetuotannon estämiseksi. Taistelu osittain voitettiin. Tällä hetkellä Teerineva on ojitettu suo, jonka päästöt järveen ovat mittavat. Nevan tulvarakenteet ovat rapistuneet ja keväisin tulvavedet purkautuvat hyvin nopeasti järveen tuoden ravinteita ja kiintoainesta järveen. Teerineva on edelleenkin suurin yksittäinen Lestijärven kuormittaja ja sen palauttaminen luonnontilaan olisi järven tulevaisuuden kannalta erityisen merkittävää. Vaikka Teerineva ei enää ole luonnontilainen suo, olisi sen ennallistaminen ja suojeleminen täysin perusteltua ja sopisi siten hyvin suojelukohteeksi. Kunnan toimesta on laadittu useitakin selvityksiä Teerinevan ennallistamiseksi, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Kunnan päättäjissä on vielä runsaasti ennallistamishankkeiden vastustajia
Mikäli Lestijärvi päästetään rehevöitymään, tämän 64 km2 laajan järven ”korjaaminen” on käytännössä mahdotonta. Alueelta tai koko maasta ei löydy sellaiseen riittävästi rahoitusta. On siten välttämätöntä ja huomattavasti edullisempaa tehdä ennaltaehkäisevään vesiensuojelutyötä. Ympäristönsuojelu on yhteiskunnalle aina halvempaa kuin sotkujen korjaaminen jälkikäteen.
suurin yksittäinen Lestijärven kuormittaja ja sen palauttaminen luonnontilaan olisi järven tulevaisuuden
kannalta erityisen merkittävää. Vaikka Teerineva ei enää ole luonnontilainen suo, olisi sen ennallistaminen
ja suojeleminen täysin perusteltua ja sopisi siten hyvin suojelukohteeksi. Kunnan toimesta on laadittu
useitakin selvityksiä Teerinevan ennallistamiseksi, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet konkreettisiin
toimenpiteisiin. Kunnan päättäjissä on vielä runsaasti ennallistamishankkeiden vastustajia
Mikäli Lestijärvi päästetään rehevöitymään, tämän 64 km2 laajan järven ”korjaaminen” on käytännössä
mahdotonta. Alueelta tai koko maasta ei löydy sellaiseen riittävästi rahoitusta. On siten välttämätöntä ja
huomattavasti edullisempaa tehdä ennaltaehkäisevään vesiensuojelutyötä. Ympäristönsuojelu on
yhteiskunnalle aina halvempaa kuin sotkujen korjaaminen jälkikäteen.
Mikko Viitasalo