Blogi

Kirjallisia kaikuja Keski-Pohjanmaalta

Toholammilla syntyneen kirjailijan Juhani Kellosalon mielestä sanomisen vaikeus on lyönyt leimansa Keski-Pohjanmaan kulttuuriin niin vahvasti, että alueelta ei ole juuri kirjailijoita tullut, ei varsinkaan proosan tuottajia. Seudulla ”kansanmusiikki on ollut vahvoilla, siinähän ei tarvitse sanoa mitään … Lyriikkaakin voi kirjoittaa, sillä siinä voi olla sisäänpäin tai mihin hyvänsä suuntaan kääntynyt ilman että sanoo mitään. Proosaa ei voi tuottaa, koska tarinassa joutuu esittämään ristiriitoja ja esittämään asiaa muutenkin rankemmin.” Kellosalo pohtii, pitäisikö kääntyä eteläpohjalaisten puoleen, jotta ”tuntematon Keski-Pohjanmaa saataisiin kirjoitettua julki”. …

Lue kokonaan

Tarja Halla – Lehtitalon perintö

Istun huhtikuun maanantaina yleisössä Kannuksen kirjastossa Tarja Hallan kirjoittaman romaanin Lehtitalon perintö esittelytilaisuudessa. Kirjasto- ja viestintäpäällikkö Tuulevi Boren haastattelee kirjailijaa. Keskustelu on kiinnostavaa. Onhan kyse monelle tutuista henkilöistä ja paikoista. Romaanin päähenkilöinä ovat Kalajokilaakso -lehden ja kirjapainon perustaja Aarne Halla, vaimonsa, myös lehdessä johtajana työskennellyt Kerttu ja heidän adoptiopoikansa Matti. Kuuntelemme keskittyneinä kirjailijan vastauksia. Nautin tilaisuudesta. Kirjailija on Aarne Hallan pojan Matin Eskolassa syntynyt tytär Tarja. Eskola tuntuu olevan kirjailijalle rakas paikka. Jotkut paikalla olijoista asuvat siellä. Keskustellaan katujen nimistä …

Lue kokonaan

Pääsiäiskokko vuosimallia 2024

Seurasaaren pääsiäiskokkoa on poltettu vuodesta 1982 yhdistyksemme aloitteesta ja järjestämänä. Joka pääsiäisenä tuhannet ihmiset tulevat lankalauantaina katsomaan Seurasaaren pääsiäiskokkoja, mutta harva tulee varmaan miettineeksi mitä kaikkea taustalla tehdään ennenkuin ollaan lankalauantaissa ja kokkoja polttamassa. Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy aina alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse kummankin järjestäjän tehtävät erillisen vastuujakotaulukon pohjalta. Vastuisiin ei ole viime vuosina tehty muutoksia vaan olemme edenneet samalla kaavalla. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta. Seurasaarisäätiö huolehtii …

Lue kokonaan

Kaustisen kamarimusiikkiviikko 19-27.1.2024

Tänä vuonna kamarimusiikkiviikko pidettiin viikkoa normaalia aiemmin juhlistamaan perustajaansa 19.1.1944 syntynyttä Pehr Henrik Nordgrenia, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 80 vuotta. PH syntyi Saltvikissä Ahvenanmaalla. Hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Sävellystä hän opiskeli 1970-1973 Tokiossa, meni siellä naimisiin Shinobu Suzukin kanssa ja Suomeen palatessaan muutti Kaustiselle. PH oli Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ”nimikko-säveltäjä”. Orkesterin vuonna 1972 perustaneen Juha Kankaan hän tunsi henkilökohtaisesti jo 1960-luvulta alkaen. Ensimmäisen kerran Kaustisen kamarimusiikkiviikko järjestettiin PH:n aloitteesta vuonna 1979 ja hän toimi pitkään sen taiteellisena johtajana. Helsingin kaupunginorkesterin …

Lue kokonaan

Kuoliko kotikyläni?

”Ei tänne mitään kuulu eikä täällä enää ketään olekaan!”, vastasi veljeni Aimo Määttälä (1941-2023) usein soittaessani hänelle Toholammin Määttälään tiedustellakseni kotikylän kuulumisia. Velipoika ilmaisi tällä tavalla harminsa kylän elämän kuihtumisesta. Väki oli vähentynyt ja kylätie oli hiljentynyt. Aimo siirtyi kylän miesvahvuudesta tuonpuoleiseen viime kesäkuussa ja näin asukasmäärä väheni jällen yhdellä henkilöllä. Kotikylälläni on tapahtumarikas historia. Tähän on vaikuttanut vahva yhteis- ja talkoohenki, jotka ovat pitäneet kylän elämää yllä. Itse olen saanut elää kylätoiminnan loistokautta mm. siihen aikaan kun olin nuorisoseuran …

Lue kokonaan

Kirja-arvostelu, Ville Kangas Maailman mittakaava – juttuja järkenne ylläpitoon

”Tosissaan pitää olla, muttei vakavissaan”, kirjoittaa Ville Kangas tervehdyssanoissa kirjassaan Maailman mittakaava – juttuja järkenne ylläpitoon. Julkaissut Kustannusosuuskunta Länsirannikko. Ville Kangas edustaa Vuoden 2023 Kulttuurikehto Kaustista. Kirjan takakansi kertoo hänen olevan kulttuurin sekatyöläinen, säveltäjä, kirjoittaja, tuottaja, multi-instrumentalisti ynnä valokuvaaja. Maailman mittakaava sisältää Perhonjokilaakso-lehdessä vuosina 2015-2023 julkaistuja lyhyitä juttuja. Kirjana se on pieni ja mahtuu hyvin naisen käsilaukkuun tai miehen povitaskuun. Sitä en tosin ole kokeillut, mutta jos sinne voi sujauttaa kossupullon, niin kyllä tämä kirjakin sinne mahtuu. Juttuja voi lukea …

Lue kokonaan

Kaikuja Keski-Pohjanmaan musiikkielämästä

Keski-Pohjanmaata kutsutaan usein musiikkimaakunnaksi, eikä syyttä. Monelle ehkä tulee aivan ensimmäiseksi mieleen Kaustinen. Ja onhan se pakko mainita tässäkin jutussa, sellaista huippukautta siellä nyt eletään, kun vuosikymmenien talkootyö on saanut monenlaista tunnustusta: Ensin kaustislainen viulunsoitto hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, sitten Mauno Järvelän kehittämä, sittemmin valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi ilmiöksi laajentunut näppäritoiminta palkittiin lastenkulttuurin valtionpalkinnolla. Kaustisen kestivaalit valittiin vuoden festivaaliksi ja lopulta Kulttuurigaalassa Kaustinen julistettiin kulttuurikehdoksi. Unesco-hakemusta varten tehty mainio esittelyvideo muuten löytyy vielä Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=Jpg2MBKZjqs Ehkä tunnetuin keskipohjalaisen musiikkielämän edustaja …

Lue kokonaan

Ikääntyminen – luopumista vai löytämistä

Yksi aikamme puheenaiheista on väestön vanheneminen. Ikääntyminen on alettu nähdä ongelmana, etenkin kun hoitotarve lisääntyy ja resurssit niukkenevat. Eläkeläisten järjestöt paisuvat, mutta nuorempia näkyy vähemmän monessa perinteisessä järjestötoiminnassa, niin Helsingin Keskipohjalaisissakin. Ihmisen itsensä kannalta vanheneminen tulkitaan ensisijaisesti luopumiseksi. Entiset harrastukset ja menot jäävät, kun kunto heikkenee, liikuntakyky vaikeutuu tai muistaminen tuottaa vaikeuksia. Tai entiset mukavat asiat eivät enää tuota iloa. Kun lähtemisen kynnys nousee, tulee entistä enemmän jäätyä kotiin. Tuttua varmaan monelle. Ikääntyminen on kuitenkin meille jokaiselle oma yksilöllinen prosessinsa. …

Lue kokonaan

Johannes Sillanpään ansiosta sodissa kaatuneet saatiin kotiseudun multiin

Nykysuomalaisille sankarihaudat ovat itsestäänselvyys, mutta talvisodan alkaessa marraskuun lopussa 1939 kaatuneiden sotilaiden kotiseudulle hautaamisesta ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia tai ohjeita. Päämajan mukaan kaatuneet sotilaat oli määrä haudata rintaman taakse hautausmaille ja erikseen perustettaville sotilashautausmaille. Näin talvisodan alussa tehtiinkin ja sodan ensimmäisiä uhreja haudattiin rintaman tuntumaan. Kannaksella toimineen toisen armeijakunnan esikuntapastori, Vetelissä syntynyt Johannes Sillanpää piti rintamalle hautaamista sopimattomana ratkaisuna ja hän alkoi toimia niin, että kaatunet evakuoitaisiin kotiseuduilleen ja haudattaisiin sinne. Sillanpään mielestä kaatuneiden muistoa kunnioitettaisiin parhaiten viemällä heidät kotiseudun …

Lue kokonaan

Kesän onnellisimmat päivät – Folk Music Festival 2023

Hieman historiaa Kansanmusiikilla on Keski-Pohjanmaalla ja erityisesti Kaustisella sekä lähipitäjissä pitkät ja vahvat juuret. Pelimanniperinne on yli 300 vuoden ikäinen. Puutavara-autoilijayrittäjä Konsta Jylhä ja yhtyeensä Purppuripelimannit soitti 1960-luvulla suomalaiset pyörryksiin sävellyksillään. Aika oli siis otollinen Kaustisen Kansanmusiikkijuhliksi kutsutulle tapahtumalle, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Juhlat olivat ehdoton menestys ja näin syntyi nykyhetkeen saakka kantanut ja edelleen vahva perinne. Tämän vuonna myytiin lähes 17.000 lippua ja esityksien kävijämäärä nousi lähes 34.500 kävijään. Kaustislainen viulunsoitto nostettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuri- perinnön …

Lue kokonaan

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00