Blogi

Puhutaanko hetki siirtolaisuustutkimuksen merkityksestä Keski-Pohjanmaan sosiokulttuuriselle pääomalle? Tai sama vähän pidemmin: siirtolaisuusilmiön synnyttämistä poikkeuksellisista kokemuksista, jotka ovat opettaneet meille muun muassa sosiaalisen ympäristön, kulttuurien ja kansallisidentiteetin merkityksistä yksilölle mittavissa määrin aina 1800- luvun lopulta asti. Siirtolaisuushan on ilmiö, joka kuuluu erityisen olennaisena ainesosana keskipohjalaisuuteen. Pohjanmaalta, silloisen Vaasan läänin alueelta lähdettiin ylivoimaisesti eniten 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun välillä Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden aikana, ja suurina joukkoina myös myöhemmin Australian sekä Ruotsin muuttoliikkeiden mukana. Hieman kärjistäen keskipohjalaiset ovat olleet enemmän tai vähemmän …

Lue kokonaan

Olen toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettajana suuressa lähes tuhannen opiskelijan helsinkiläislukiossa yli 20 vuotta. Siinä ajassa moni asia on opetustyössä muuttunut. Opettajantyöni näkökulmasta kaksi keskeisintä muutosta ovat olleet digitalisaatio sekä monikulttuuristuminen. Oma koulutieni eteni Kokkolassa Hollihaan ala-asteen ja Länsipuiston yläasteen kautta lukioon. Kirjoitin ylioppilaaksi Kokkolan Yhteislyseosta keväällä 1996 aloittaakseni historian opinnot Helsingin yliopistossa samana syksynä. Pääsykokeen jälkeen Yliopiston päärakennuksen Senaatintorin puoleisilla portailla istuessani – Kansalliskirjaston ja Kansallismuseon tuntumassa – Helsingin yliopisto oli itsestään selvä valinta opiskelupaikaksi, vaikka pyrin ja pääsin …

Lue kokonaan

Olen saanut viimeisten parin vuoden aikana sukeltaa työni puolesta melko syvälle keskipohjalaiseen sielunmaisemaan. Kirjailijan työssä sitä saa ja joutuukin kaivamaan tietoa sekä eläytymään ihmiskohtaloihin, tilanteisiin ja aikakausiin toisinaan hyvinkin syvällisesti. Esikoisteokseni Viides polvi sijoittuu kuviteltuun Tammilehdon pitäjään, mutta ihmiset siellä puhuvat sujuvasti Kalajokilaakson murretta ja muutenkin ovat kulttuurihistoriallisen keskipohjalaismaiseman ympäröimänä. Pian kirjan julkaisun jälkeen sain tehtäväkseni kirjoittaa näytelmän Ylivieska-Iisalmi -junarataosuuden 100-vuotisteemalla ja mukaan haluttiin radan varrella elämänsä aikana vaikuttaneet presidentit: Ståhlberg, Kallio ja Kekkonen. Syntyi Presidentit raiteilla -näytelmä, joka saa …

Lue kokonaan

Terveisiä  Vetelistä!Sain olla paikalla kun sotilaspastorina kunnostautunut Johannes  Sillanpää (1897-1970) sai ansaitsemasa muistomerkin Vetelin sankarihautojen tuntumaan itsenäisyyspäivänä  6.12.2025. Päivä  alkoi  jumalanpalveluksella,  jossa  saarnasi  kirkkoherra Vesa Parpala. Hän  puhui  myös muistomerkin  paljastustilaisuudessa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen ja totesi graniittikiven olevan vankasti Vetelin maaperässä kuten oli paikkakunnalla syntyneen  Sillanpään  juuretkin. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa palautettiin mieliin Johannes Sillanpään ansioita talvisodan aikana.Kannaksella sijainneen toisen armeijakunnan esikuntapastorina hän perusti rintaman ensimmäisen kaatuneiden evakuointikeskuksen KEK:in, josta armeijakunnan kaatuneet lähetettiin kotiseuduillaaan haudattaviksi. Tämä käytäntö levisi myös muihin  yksiköihin. Päämaja oli sodan alussa määrännyt perustamaankenttähautausmaita rintamalle, mutta tammikuussa …

Lue kokonaan

Kun ikääntyneenä ihmisenä katsoo taaksepäin, voi huomata matkan varrella olleen erilaisia yhteisöllisyyden muotoja 40-luvulla lapsena Pertussa, pienessä Kannuksen syrjäkylässä sen tunsi kaikista selvimmin. Oltiin kaikki ”perttulaisia”. Avattiin kodin ovi ja mentiin pihalle. Sieltä löytyivät naapuritalojen lapset, suurten ikäluokkien aikaan. Keksittiin aina yhteistä tekemistä: pienempinä lapsina tehtiin pihalle koti- ja kaupparakennelmia, rakenneltiin majoja, hypättiin poukkulautaa tai tintattiin. Kun ikää karttui toiminnoissamme oli jo sääntöjä niin kuin pesäpallossa ja muissa peleissä. Kaikki tehtiin samojen tuttujen kaverien kanssa, joitten kodit, suvut ja yleensäkin …

Lue kokonaan

Joulu lähestyy ja se tarjoaa hyvän syyn kirjojen ostoon. Tänä vuonna voisimme hankkia lahjakirjoiksi kotiseudun kirjailijoiden kirjoja. Samalla tulee tuettua kirjallisuutta ja kirjailijoita. Tänä vuonna on ilmestynyt lukuisia keskipohjalaisten ja Keski-Pohjanmaalla syntyneiden kirjailijoiden kirjoja, joista voisi löytää luettavaa hyvinkin erilaisille lukijoille. Näitä kaikkia saa tietysti myös kirjastoista. Kaunokirjallisuus Tietokirjoja:

On Helsingin olympialaisten kesä 1952. Muistan, kun isä on tiskaamassa laiturilla tuolilla olevassa sinkkisessä pesusoikossa, ja upottaa lasisen mehukannun tulikuumaan pesuveteen. Kannun kädensija irtoaa ja suutuksissaan isä viskaa kannun keskelle jokea. Olemme juuri muuttaneet Kannuksessa Parsialasta Hokkarannalle vuokralle rintamamiestaloon, jonka ulko-ovi aukeaa lähellä olevan Lestijoen rantaan päin. Sinne menee loivasti viettävä polku ja oikealla on ulkorakennus, jonka pääty saunoineen on melkein rannassa. Rannassa on pieni puinen laituri, joka nostetaan talveksi rannalle. Olen juuri täyttänyt neljä vuotta ja pikkusiskoni kolme. Pikkuveli …

Lue kokonaan

Maahanmuutto on lähes päivittäin esillä julkisessa keskustelussa. Ihmetellään sitä ja ihmetellään tätä. Hyvin harvoin tullaan samalla muistaneeksi, että itse asiassa meillä Suomessa on valtavasti tietoa maanhanmuutosta. Tietoa, jota voitaisiin käyttää vaikeita tilanteita ratkottaessa. Suurista Amerikkaan ja Australiaan muutoista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella on kirjoitettu valtavasti. Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla suuntautuneen muuttoaallon kokemusasiantuntijoita on käytettävissä. Hyvin monen lähipiiristä löytyy vielä elossa olevia paluumuuttajia. Heidän jälkeläisilläänkin on arvokasta tietoa. Kokemusperäistä tietoa siis löytyy siitä, millaista työtä kielitaidottomat maahanmuuttajat joutuvat tekemään, millaista …

Lue kokonaan

Olimme Ollikkalan maaseutumessuilla 22.-23.8.2025. Järjestimme siellä pienen tietovisan.  Näytimme messuvieraille karttaa, johon oli merkitty maakuntaan rakennetut, rakenteilla olevat ja suunnittelussa olevat tuulivoimalat ja pyysimme arvioimaan kuinka monta tuulivoimalaa maakuntaa olisi parhaimmillaan/pahimmillaan tulossa. Useimpien arvio liikkui 100–200 välillä ja monet kauhistelivat näitäkin lukuja. Oikea arvio oli 736.  Lähimmäksi arvasi nuori koululainen, jonka arvio oli 764. Tietovisa osoitti, miten kaukana maakunnan rivikansalaiset ovat todellisuudesta. Miten tähän on tultu ja mitä tästä voi seurata maakunnan luonnolle ja metsille. Sitä yritän tässä nyt pohtia. …

Lue kokonaan