Helsingin Keskipohjalaiset

Mäkiraonmäki Kannuksen Vanhakaupunki

Kannus kuului 1400-luvun alussa Suur-Pedersören alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi  Suur-Lohtajaa. Myöhäiskeskiajalla Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi, jonka  kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen rannoilla jokisuulta  Toholammille asti.  Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut vuonna 1674, ja se oli käytössä lähes yhdeksän  vuosikymmentä. Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon  kellotapulin ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän  ei ollut saanut työstään muuta palkkaa kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen.  Keväällä 1761 …

Lue kokonaan

Kirjailijahaastattelu Petri Tuomi-Nikula – erilaista diplomatiaa

Tulkaahan tapaamaan Petri Tuomi-Nikulaa! Hän kertoo kirjastaan Erilaista diplomatiaa 14.5. klo 17.30 Tieteiden talolla Salokas-salissa. Tieteiden talo sijaitsee Kruununhaassa os. Kirkkokatu 6. Petri Tuomi-Nikula on lähtöisin Kälviältä. On kunnioituksen arvoinen ura takana. Lehdistöattaseana Bonnissa, lehtistöpäällikkönä Wienin lähetystössä, Lontoon suurlähetystön lehdistöneuvos, ulkoasiainneuvoksena ulkoministeriössä, myöhemmin lehdistö- ja kulttuuriasiain päällikkönä, Italian ja Unkarin suurlähettiläs ja muissa lyhyemmissä tehtävissä kuten EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä. MTV-vaihekin oli ja yksityiselläkin piipahti, Fujitsu Invian viestintä- ja markkinointijohtajana, eläkkeelle siirryttyään sitten Sitrassa. Hän on myös vahva kulttuuri-ihminen, mille lapsuus grundvikiläisessä …

Lue kokonaan

Vanha talo suvun kokoajana

Alkusanat Istuimme Helsingin Keskipohjalaisten iltaa Bottalla. Vastapäätäni istui eläkkeellä oleva juristi. Hän oli tehnyt pitkä uran myös käräjäjuristina. Tarinoimme ja kerroin hänelle, että meillä on Kaustisella suvun yhteisesti omistama talo, jolla on 36 omistajaa. Tähän paljon kokenut juristi sanoi; ”otan osaa”.  Vastasin: ”Meille omistajien suuri määrä ei ollut ongelma, vaan mahdollistaja. Hän pyysi kertomaan lisää ja kerroin mm: Emme olisi saaneet peruskorjausta rahoitettua, ellei meitä olisi ollut suuri joukko Koska olemme sukuyhteisö, meillä oli mahdollisuus pitää kustannuksiin osallistuminen vapaaehtoisena. Jokainen …

Lue kokonaan

Pääsiäinen ilman kokkoa

Tässä blogitekstissä oli tarkoitus kertoa kuinka tuhannet ihmiset jälleen tulivat katsomaan Seurasaareen pääsiäiskokkoja. Kuitenkin maastopalovaroituksen voimassaolo teki tänä vuonna sen, että kokkoja ei edes rakennettu, sillä emme niitä olisi pystyneet polttamaan. Palataanpa tässä blogissa vielä kuitenkin kokkotapahtuman toteuttamiseen, koska sitä kuitenkin tänäkin vuonna ehdittiin harrastaa. Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse kummankin järjestäjän tehtävät ja sovitaan käytännön asioista. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta. Seurasaarisäätiö huolehtii tarvittavat …

Lue kokonaan

Pääsiäiskokkoa ei tänä vuonna rakenneta – tapahtuma peruttu!

Valitettavasti keliolosuhteet eivät tänä vuonna olleet puolellamme. Tänään astui voimaan maastopalovaroitus ja viikolle on ennustettu kuivaa sekä lämmintä keliä. Tästä johtuen lienee todennäköistä ettei maastopalovaroitusta pureta ennen lauantaita jolloin mahdollisesti olisi luvassa vesisadetta.

Pääsiäiskokko tarvitsee tekijöitä ja vuoden 2025 aikataulut

Pääsiäiskokko on yhdistyksen perinteinen tapahtuma, joka vaatii paljon talkootyötä rakentamisen osalta. Korostettakoon edelleen sitä, että mikäli kokonpoltto Helsingin Keskipohjalaisten osalta halutaan jatkuvan, niin tarvitsemme mukaan uusia tekijöitä. Viestikääpä siis nuoremmille sukupolville, tuttaville, naapureille ja muille asiasta kiinnostuneille pääsiäiskokkoon liittyvistä talkoista sekä tapahtumasta. Kokkoa ei kukaan rakenna tai polta yksin, mutta yhdessä me saamme tämän toteutettua. Kokon rakentamiseen voi tulla mukaan kuka vaan ja rakentamisen sekä kokon polttojätteiden siivoamisen voi ottaa myöskin ulkoiluna ja osallistua kokon rakentamiseen omien halujensa/voimiensa mukaan. Rohkeimmat …

Lue kokonaan

Kannuksen kuppiloissa (Kari Känsälä)

Kannus oli 1800-luvulla kaukana valtateistä uinunut maalaispitäjä. Tilanne muuttui kertaheitolla, kun kannuslainen kauppias Johan Petter Sahlgren sai Kokkolan tervaporvarien tuella ajetuksi valtiopäivillä läpi päätöksen Pohjanmaan junaradan suuntaamiseksi Kokkolan ja Kannuksen kautta. Kaiken lisäksi Kannuksen kirkonkylään päätettiin tehdä Seinäjoen ja Oulun välille ainoa I luokan asema, jossa oli määrä vaihtaa junan veturia. Näin ollen asemarakennuksesta tehtiin suuri, ja sen toinen pääty sisustettiin ravintolaksi, jossa matkustajat ruokailivat veturin vaihdon ajan. Kannuksen ravintolaelämä oli näin päässyt komeasti alkuun. Tosin jo radan rakentamisen aikana …

Lue kokonaan

Piazzolla-ilta Tanssin talossa!

Vietä unohtumaton ilta argentiinalaisen tangon lumoissa! Keskipohjalainen, Kokkolassa kotipaikkaansa pitävä, Guardia Nueva -orkesteri ja Glims & Gloms tanssiteatteri tarjoavat riemukkaita elämyksiä Piazzolla-illan konsertissa Tanssin talossa 3.4. klo 19. Ainutlaatuinen ilta Guardia Nuevan 16-hengen orkesterin, laulusolistin ja Glims & Glomsin seitsemän tanssijan voimin tempaa mukaansa tunteiden pyörteeseen. Koe unohtumaton musiikki- ja tanssiesitys Helsingin Keskipohjalaisten seurassa! Yhdistys on varannut 3.4. konserttiin yhteensä 20 lippua. Alustavasti lipulle kertyy hintaa 54e, mutta riippuen osallistujien määrästä tähän voidaan saada jonkinlainen ryhmäalennus. Lippujen lunastus toimii siten, …

Lue kokonaan

Juhani Kellosalo Keski-Pohjanmaan kuvaajana

Kirjailija ja runoilija Juhani Kellosalo on syntynyt Toholammilla vuonna 1951.  Kun hän nuorena pohti ammattiaan, ensin houkutteli musiikki, sen jälkeen kirjallisuus.  Sukulaisten innostamana hän opiskeli kuitenkin lääkäriksi ja kirurgiksi Oulun yliopistossa, mutta musiikki ja kirjallisuus pysyivät elämässä mukana.  Ensimmäisen runokokoelmansa hän julkaisi vuonna 1985. Esikoista on seurannut kahdeksan muuta kokoelmaa, viime vuonna ilmestynyttä Toiset meistä -kokoelmaa edelsi 18 vuoden tauko. Eniten julkisuutta sai runokokoelma Kelluvien kivien siltaa, joka oli vuonna 2001 Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana.  Runojen välissä on syntynyt proosaa ja …

Lue kokonaan

Jättiputki kuriin Lestijoella

Jättiputki on viheliäinen, laajalle levinnyt vieraslaji Suomen luonnossa. Sen levinneisyyteen on vaikuttanut myös se, että sitä on suosittu pihojen koristekasvina. Jättiputki on kookas, noin 2–4 m korkea ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan. Jättiputkien suuret maanalaiset siemenpankit tekevät siitä hankalan hävitettävän. Pelkkä maanpäällisen osan poisto juurinenkaan ei riitä, vaan jättiputkia ilmestyy samalle paikalle vielä vuosien ajan. Jättiputken kukinnossa voi olla yli 30 000 siementä. Jättiputki on erittäin aggressiivinen kasvi ja se tukahduttaa alleen kaiken muun kasvillisuuden. Miten jättiputkea hävitetään? Tärkeää on …

Lue kokonaan

Jatka ostoksia →
Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00 €
Kassalle