Vihreä siirtymä ja energiakriisi on käynnistänyt valtavan tuulivoimarakentamisen maaseudulla. Tuulivoimalla korvataan riippuvuus fossiilisista energialähteistä. Puhdas vety nähdään tulevaisuuden polttoaineena ja sen tuottamiseen tarvitaan tuulivoimaa. Tästä on Suomessa poliittinen yksimielisyys. Köyhissä kunnissa tuulivoimarakentamisen tuomat kiinteistöverot nähdään ainoana keinona pelastaa kunnan itsenäisyys. Myös maanomistajat on saatu mukaan muhkeilla vuokratuloilla, joita tuulivoimayhtiöt tarjoavat heille. Tämä on johtanut Keski-Pohjanmaalla kuntien väliseen kilpajuoksuun tuulivoimaloista. Jokainen kunta haluaa omansa tässä kilvassa. Vireillä olevien suunnitelmien mukaan maakuntaan on tulossa yli 1000 tuulivoimalaa. Keski-Pohjanmaalla on kuntia, joissa 30 kilometrin säteellä on tulossa jopa 500 tuulivoimalaa. Mitä tämä merkitsee ympäristölle, metsien virkistyskäytölle ja maisemalle. Laskelmien mukaan yksi tuulivoimala vaatii noin 4–5 hehtaarin hakkuut (voimalan tarvitsema ala, tiestöt ja sähkön siirtolinjat). Pahimmillaan Keski-Pohjanmaalla metsiä hakataan n. 5000 hehtaaria tavanomaisten hakkuiden päälle. Mikä on hakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien luontokatoon? Mikä on tuulivoimarakentamisen vaikutus metsäpeurojen elinolosuhteisiin. Luonnonvarakeskus on vasta käynnistämässä tutkimusta, miten rakentaminen vaikuttaa peurojen vaelluskäyttäytymiseen ja vasomisolosuhteisiin. Myös suurpetolintujen (maakotka, merikotka ja kalasääksi) reviirit ovat vaarassa. Kesi-Pohjanmaalla on 12 maakotkan pesintäreviiriä. Nämä ovat todellisia riskejä, joiden toteutumista ei voida huolellisellakaan rakentamisella estää täysin. Näyttää siltä, että Keski-Pohjanmaan luonto ja ympäristö kantaa suurimman vastuun vihreän siirtymän tuomista haitoista.
Käydyssä keskustelussa on tuotu esiin, mikä on sitten vaihtoehto tuulivoimarakentamiselle. On tosiasia, että tuulivoimarakentamisen kiinteistöverot tuovat kunnille muhkeat tuotot. Pienissä kunnissa se jopa kaksinkertaistaa verotulot ja pelastavat niiden talouden ja ajautumisen kriisikunnaksi. Tämä ei kuitenkaan vielä sellaisenaan vahvista kuntien elinvoimaa, jota ovat uudet yritykset ja niiden tuomat työpaikat ja innovaatiot. Kuntien pitäisi nyt näillä tuloilla vahvistaa alueensa elinvoimaa ja yrittäjyyttä. Ei voi tuudittautua helpon rahan tuomaan rauhaan. Mihin sitten Keski-Pohjanmaalla pitäisi nämä resurssit suunnata? Yksi vastaus löytyy biokaasusta ja kiertotaloudesta. Biokaasun raaka-aineita maakunnasta löytyy yllin kyllin. Karjalanta levitetään nyt pääasiassa pelloille. Paalaus- ja olkijätteet jäävät luontoon. Myös elintarvikeyritysten (Maitokolmio, Finnspring ja Pouttu) ja kotitalouksien jätteille ja jätevesille ei ole löydetty hyötykäyttöä. Nämä kaikki voidaan jalostaa biokaasuksi ja erinomaiseksi lannoitteeksi. Lähes jokaiseen kuntaan voidaan perustaa biokaasulaitos, joka jalostaa nämä jätteet biopolttoaineeksi ja lannoitteeksi. Syntyneellä biokaasulla tuotetaan tilojen energia ja lannoitteella korvataan kalliit keinolannoitteet. Ylimääräinen biokaasu voidaan myydä autoilijoille, joilla ei ole varaa ostaa kallista sähköautoa. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kaustisen seutukunta on tehnyt ansiokasta tutkimusta biokaasun mahdollisuuksista seutukunnassa. Selvitysten mukaan biokaasun laskennallinen potentiaali on seutukunnassa n. 85 000 MWh. Parhaimmillaan tämä voisi merkitä 30 miljoonan euron säästöjä/tuloja vuodessa.
Hyvä esimerkki kiertotalouden innovaatiosta löytyy Toholammin Härkänevalta. Ilpo Wennström aloitti biokaasun jalostaminen muutamavuosi sitten. Oman tilansa ja naapurien tilojen jätteillä Wennström on tuottanut maatilalla tarvittavan energian ja lannoitteet ja on näiden suhteen omavarainen. Syntyneillä säästöillä investointi maksetaan takaisin muutamassa vuodessa. Toinen biokaasulaitos valmistui kuluvana keväänä. Nyt maakuntaan saatiin myös ensimmäinen biokaasun tankkausasema, jossa autoilijat voivat tankata autonsa biokaasulla. Ei tarvitse enää lähteä 100 km päähän tankkaamaan.
Biokaasu ja kiertotalous ovat uusi mahdollisuus maaseudulle, joka kärvistelee muuttotappioiden ja vähenevien tulojen kourissa. Syntyneillä tuulivoiman vero- ja vuokratuloilla kunnat voisivat luoda edellytyksiä uusille innovaatioille ja yritystoiminnalle. Biokaasun raaka-ainetta löytyy jokaisessa kunnassa riittävästi. Jos tuudittaudutaan pelkästään helppojen kiinteistöverojen ja vuokratulojen varaan, vuosien saatossa voi käydä huonosti. Suomalainen sananparsi sanoo, että ”helppo raha tekee laiskaksi”. Maataloudenkin tulee uusiutua ja etsiä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
Mikko Viitasalo
puheenjohtaja
Lestijokiseudun ympäristöyhdistys ry.