Blogi

Vanha talo suvun kokoajana

Alkusanat Istuimme Helsingin Keskipohjalaisten iltaa Bottalla. Vastapäätäni istui eläkkeellä oleva juristi. Hän oli tehnyt pitkä uran myös käräjäjuristina. Tarinoimme ja kerroin hänelle, että meillä on Kaustisella suvun yhteisesti omistama talo, jolla on 36 omistajaa. Tähän paljon kokenut juristi sanoi; ”otan osaa”.  Vastasin: ”Meille omistajien suuri määrä ei ollut ongelma, vaan mahdollistaja. Hän pyysi kertomaan lisää ja kerroin mm: Emme olisi saaneet peruskorjausta rahoitettua, ellei meitä olisi ollut suuri joukko Koska olemme sukuyhteisö, meillä oli mahdollisuus pitää kustannuksiin osallistuminen vapaaehtoisena. Jokainen …

Lue kokonaan

Pääsiäinen ilman kokkoa

Tässä blogitekstissä oli tarkoitus kertoa kuinka tuhannet ihmiset jälleen tulivat katsomaan Seurasaareen pääsiäiskokkoja. Kuitenkin maastopalovaroituksen voimassaolo teki tänä vuonna sen, että kokkoja ei edes rakennettu, sillä emme niitä olisi pystyneet polttamaan. Palataanpa tässä blogissa vielä kuitenkin kokkotapahtuman toteuttamiseen, koska sitä kuitenkin tänäkin vuonna ehdittiin harrastaa. Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse kummankin järjestäjän tehtävät ja sovitaan käytännön asioista. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta. Seurasaarisäätiö huolehtii tarvittavat …

Lue kokonaan

Kannuksen kuppiloissa (Kari Känsälä)

Kannus oli 1800-luvulla kaukana valtateistä uinunut maalaispitäjä. Tilanne muuttui kertaheitolla, kun kannuslainen kauppias Johan Petter Sahlgren sai Kokkolan tervaporvarien tuella ajetuksi valtiopäivillä läpi päätöksen Pohjanmaan junaradan suuntaamiseksi Kokkolan ja Kannuksen kautta. Kaiken lisäksi Kannuksen kirkonkylään päätettiin tehdä Seinäjoen ja Oulun välille ainoa I luokan asema, jossa oli määrä vaihtaa junan veturia. Näin ollen asemarakennuksesta tehtiin suuri, ja sen toinen pääty sisustettiin ravintolaksi, jossa matkustajat ruokailivat veturin vaihdon ajan. Kannuksen ravintolaelämä oli näin päässyt komeasti alkuun. Tosin jo radan rakentamisen aikana …

Lue kokonaan

Juhani Kellosalo Keski-Pohjanmaan kuvaajana

Kirjailija ja runoilija Juhani Kellosalo on syntynyt Toholammilla vuonna 1951.  Kun hän nuorena pohti ammattiaan, ensin houkutteli musiikki, sen jälkeen kirjallisuus.  Sukulaisten innostamana hän opiskeli kuitenkin lääkäriksi ja kirurgiksi Oulun yliopistossa, mutta musiikki ja kirjallisuus pysyivät elämässä mukana.  Ensimmäisen runokokoelmansa hän julkaisi vuonna 1985. Esikoista on seurannut kahdeksan muuta kokoelmaa, viime vuonna ilmestynyttä Toiset meistä -kokoelmaa edelsi 18 vuoden tauko. Eniten julkisuutta sai runokokoelma Kelluvien kivien siltaa, joka oli vuonna 2001 Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana.  Runojen välissä on syntynyt proosaa ja …

Lue kokonaan

Jättiputki kuriin Lestijoella

Jättiputki on viheliäinen, laajalle levinnyt vieraslaji Suomen luonnossa. Sen levinneisyyteen on vaikuttanut myös se, että sitä on suosittu pihojen koristekasvina. Jättiputki on kookas, noin 2–4 m korkea ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan. Jättiputkien suuret maanalaiset siemenpankit tekevät siitä hankalan hävitettävän. Pelkkä maanpäällisen osan poisto juurinenkaan ei riitä, vaan jättiputkia ilmestyy samalle paikalle vielä vuosien ajan. Jättiputken kukinnossa voi olla yli 30 000 siementä. Jättiputki on erittäin aggressiivinen kasvi ja se tukahduttaa alleen kaiken muun kasvillisuuden. Miten jättiputkea hävitetään? Tärkeää on …

Lue kokonaan

Kulttuurista ja kirjoittamisesta

Kuuntelin Helsingin kirjamessuilla 25.10 harmaatukkaista miestä, jonka koko olemus kertoi positiivisesta elämänasenteesta. Hän puhui innostuneesti maaseudusta, metsistä ja kovasta työnteosta. Hän kertoi tarinoita sota-ajan lapsista. Hän on kirjoittanut omiin elämänkokemuksiinsa perustuvan kirjan Kantti kesti – Sodan lasten elämänkaari. Hän on Erkki Kujala, juuret syvällä maaseudulla, kovaa maataloustyötä tehnyt, ripausta vaille 40 vuotta toimittajana työskennellyt, kansakoulun köynyt ja työn ohella tohtorintutkintoon asti lukenut ikuinen opiskelija ja monien kirjojen kirjoittaja. Ennenkaikkea kulttuuripersoona. Keskipohjalaista identiteettiä kantaa moni mukanaan tänne etelään. Sitä olemme yhdistyksemme …

Lue kokonaan

Kymenlaaksolainen kokee keskipohjalaisuutta

Kulttuurihistorian professori emeritus Kari Immonen esitelmöi Helsingin keskipohjalaisille Tieteiden talossa 14.11. Aiheena oli kulttuurin merkitys kotiseutuhengen syntymisessä. Mihin kulttuuriin samaistumme, maakuntaan, isoon kuntaan, entiseen kotikuntaan, kotikylään? Osa professorin suunnittelemasta tekstistä jäi esittelemättä, koska hän tuli sallineeksi kysymysten esittämisen kesken puheen. Ja niitähän riitti ja riitti etenkin mielipiteitä. Olemme tottuneet keskustelemaan ja mainiosti vielä toisillemme tilaa antaen. Illasta muodostui antoisa. Kari kertoi tulleensa ensimmäisen kerran tietoiseksi keskipohjalaisuudesta Ruisrockissa 23.8.1970. Konsta Jylhä oli soittanut Peltoniemen Hintrikin surumarssin. Oli ollut hyvin vaikuttava kokemus …

Lue kokonaan

Keskipohjalaisten sotatiestä videodokumentti kevääksi

Kun asuin aikanaan pääkaupunkiseudulla, yhteyteni Keski-Pohjanmahan olivat hieman satunnaisia. Kerran tiemme yhtyivät Rautiossa syntyneen näyttelijä Pauli Porasen kanssa. Pauli on isänsä puolelta Perhon Porasia ja sattumoisin sukua silloisen esimieheni Timo Porasen kanssa. Tunsin hieman Paulin työhistoriaa, ja hänen roolinsa Mollbergin Tuntemattomassa alikersantti Lehtona oli tehnyt vahvan vaikutuksen. Yhtäkkiä huomasin, miten helppoa oli jutella keskipohjalaisen kanssa, vaikka taustamme olivat niinkin erilaiset. Pauli on työläisperheen lapsi, joka oli elänyt nuoruutensa Ykspihlajassa. Itse pääsin isän kyydissä lapsena usein Ykspihlajaan, kun isä oli hankkinut …

Lue kokonaan

Jäniksen vuosi Helsingin keskipohjalaisten silmin

Kansallisteatterissa esitetyn Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi herätti hämmentäviä tunteita. Ohjaus Kristian Smedsin. Ensimmäinen näytös oli kepeä. Saliin mentäessä jänis eli Marja Salo jututti yleisöä. Yleisö vedettiin mainiosti mukaan. Vatanen huudettiin koko salin voimin esiin. Menoa oli, hieman lapselliselta tuntui. Osa kohtauksista turhan pitkiä. Lavastus tilanteeseen sopiva ja esitys täynnä oivaltavia yksityiskohtia. Kieli rosoista. Näyttelijätyö oivallista, kohtauksiin heittäydyttiin antaumuksella. Kaikki ei mennyt kuin kirjassa. Ylimääräisiä kohtauksia muutenkin hulvattomassa tarinassa oli lisätty, mutta kirjan loppuosa Jäämerelle saakka ulottuvine takaa-ajoineen jätetty pois. Paikanpäällä …

Lue kokonaan

Naapurisopua ja kiusallisia tilanteita

Tiivistelmä Mikko Määttälän puheesta Toholammin Kleemolan koulun 100-vuotisjuhlassa 4.5.2024 Minulla on tänne Kleemolan kylään vankat sukusiteet ja sitä kautta myös monenkirjavat muistot. Sekä isäni että isoisäni saivat puolisonsa Kleemolasta. Isoisäni Aaron Rikhard Määttälä (1881-1911) avioitui Amanda Hedvig Antintytär Kleemolan kanssa vuonna 1902 ja niin Amanda muutti Määttälään Junnolan talon emännäksi. Isoisäni kuoltua Manta  avioitui isoisäni vanhemman veljen, myös leskeksi jääneen Otto Määttälän (1867-1948) kanssa. Otto Määttälä oli Kleemolan koulun johtokunnan  jäsen silloin kun koulu aloitti toimintansa ennen  koulurakennuksen valmistumista. Osa …

Lue kokonaan

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00