Kaikuja Keski-Pohjanmaalta

Kun asuin aikanaan pääkaupunkiseudulla, yhteyteni Keski-Pohjanmahan olivat hieman satunnaisia. Kerran tiemme yhtyivät Rautiossa syntyneen näyttelijä Pauli Porasen kanssa. Pauli on isänsä puolelta Perhon Porasia ja sattumoisin sukua silloisen esimieheni Timo Porasen kanssa. Tunsin hieman Paulin työhistoriaa, ja hänen roolinsa Mollbergin Tuntemattomassa alikersantti Lehtona oli tehnyt vahvan vaikutuksen. Yhtäkkiä huomasin, miten helppoa oli jutella keskipohjalaisen kanssa, vaikka taustamme olivat niinkin erilaiset. Pauli on työläisperheen lapsi, joka oli elänyt nuoruutensa Ykspihlajassa. Itse pääsin isän kyydissä lapsena usein Ykspihlajaan, kun isä oli hankkinut …

Lue kokonaan

Tiivistelmä Mikko Määttälän puheesta Toholammin Kleemolan koulun 100-vuotisjuhlassa 4.5.2024 Minulla on tänne Kleemolan kylään vankat sukusiteet ja sitä kautta myös monenkirjavat muistot. Sekä isäni että isoisäni saivat puolisonsa Kleemolasta. Isoisäni Aaron Rikhard Määttälä (1881-1911) avioitui Amanda Hedvig Antintytär Kleemolan kanssa vuonna 1902 ja niin Amanda muutti Määttälään Junnolan talon emännäksi. Isoisäni kuoltua Manta  avioitui isoisäni vanhemman veljen, myös leskeksi jääneen Otto Määttälän (1867-1948) kanssa. Otto Määttälä oli Kleemolan koulun johtokunnan  jäsen silloin kun koulu aloitti toimintansa ennen  koulurakennuksen valmistumista. Osa …

Lue kokonaan

Lauantaina 6.7.24 Käpyhovissa julkaistiin ja juhlittiin 60- vuotiasta Vehtaria. Juhla-Vehtari on 80-sivuinen lukupaketti, mikä pitää sisällään artikkeleita 1960-luvun muuttoliikkeestä ja muuttajista sekä yhdistyksen perustamisesta, mutta myös pohdintaa juurista nykysukupolvien silmin. Käpyhovin satapäinen juhlayleisö sai kuulla Markus Hotakaisen juhlapuheen, Katja Hakalan esityksen yhdessä Luovailukerhon Jälkihoidon kanssa Halsualaisesta elämäntavasta ja Tero Pannulan musiikkia. Arja Ahlsved esitti äitinsä Helli Kauppisen kirjoittaman runon Suvi ja Tuovi Viitasalon ja Tuija Ihalaisen kuvaesityksessä nähtiin yhdistyksen uutta vauhtia. Yhdistyksen juhlat jatkuivat sunnuntaina 7.7.24, jolloin yhteistyössä Halsuan seurakunnan …

Lue kokonaan

Olinpa kerran ujo maalaispoika, joka lähti syksyllä 1967 Kannuksesta opiskelemaan ja asumaan Espoon Otaniemeen. Seudulla asui runsaasti lähisukulaisiani, mutta minulla oli pulaa samanikäisistä ystävistä. Aluksi kävin Dipolin kosteissa ”teeilloissa” ja Teekkarikylän käytävätansseissa eli ”sukkasuhinoissa”, joihin kutsuttiin bussilasteittain sairaanhoitajaoppilaita Meilahdesta. Tiettävästi siitä syntyi iso määrä avioliittoja, mutta minua ei onnistanut. Kevätpuolella uskaltauduin jo opiskelijatansseihin Helsinkiin Ostrobotnialle. Botta oli jo silloin erittäin suosittu ja sisään pääsi vain ylioppilaskorttia näyttämällä. Ensimmäinen kerta jäi aika kipeänä mielen sopukoihin. Jo tanssien alkuvaiheissa jäin tanssimaan varsin …

Lue kokonaan

Kaustisella kesän loppuun nähtävänä oleva Kuorikoskien kirkonrakentamisen näyttely ja kirja ”Kuorikosket – Kirkkojen mestarit” ovat pohjana tälle kirjoitukselle. Näyttelyn ”Kirkkoon käy tie – Kuorikosket rakentajina” on kuratoinut Marjatta Hietaniemi, asiantuntijanaan Risto Känsälä. Kirjan tekijät ovat Risto Känsälä, Ville Lukkarinen ja Rauno Träskelin. Kirja lähestyy Kuorikoskien kirkkorakentamista henkilöittäin, näyttelyn perusjako on kirkkojen esittely. Omakohtainen käynti näyttelyssä syventää Kuorikoski-tietämystäni, olihan ryhmämme oppaana Risto Känsälä. Kunnioitan suuresti hänen laajaa Kuorikoskien suvun ja yleensä kirkonrakentamisen tuntemustaan. Kiitokset hänelle, kiitos myös tämän tekstin kommentoinnista. Kuorikoskien …

Lue kokonaan

Toholammilla syntyneen kirjailijan Juhani Kellosalon mielestä sanomisen vaikeus on lyönyt leimansa Keski-Pohjanmaan kulttuuriin niin vahvasti, että alueelta ei ole juuri kirjailijoita tullut, ei varsinkaan proosan tuottajia. Seudulla ”kansanmusiikki on ollut vahvoilla, siinähän ei tarvitse sanoa mitään … Lyriikkaakin voi kirjoittaa, sillä siinä voi olla sisäänpäin tai mihin hyvänsä suuntaan kääntynyt ilman että sanoo mitään. Proosaa ei voi tuottaa, koska tarinassa joutuu esittämään ristiriitoja ja esittämään asiaa muutenkin rankemmin.” Kellosalo pohtii, pitäisikö kääntyä eteläpohjalaisten puoleen, jotta ”tuntematon Keski-Pohjanmaa saataisiin kirjoitettua julki”. …

Lue kokonaan

Seurasaaren pääsiäiskokkoa on poltettu vuodesta 1982 yhdistyksemme aloitteesta ja järjestämänä. Joka pääsiäisenä tuhannet ihmiset tulevat lankalauantaina katsomaan Seurasaaren pääsiäiskokkoja, mutta harva tulee varmaan miettineeksi mitä kaikkea taustalla tehdään ennenkuin ollaan lankalauantaissa ja kokkoja polttamassa. Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy aina alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse kummankin järjestäjän tehtävät erillisen vastuujakotaulukon pohjalta. Vastuisiin ei ole viime vuosina tehty muutoksia vaan olemme edenneet samalla kaavalla. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta. Seurasaarisäätiö huolehtii …

Lue kokonaan