Kaikuja Keski-Pohjanmaalta

Kannus oli 1800-luvulla kaukana valtateistä uinunut maalaispitäjä. Tilanne muuttui kertaheitolla, kun kannuslainen kauppias Johan Petter Sahlgren sai Kokkolan tervaporvarien tuella ajetuksi valtiopäivillä läpi päätöksen Pohjanmaan junaradan suuntaamiseksi Kokkolan ja Kannuksen kautta. Kaiken lisäksi Kannuksen kirkonkylään päätettiin tehdä Seinäjoen ja Oulun välille ainoa I luokan asema, jossa oli määrä vaihtaa junan veturia. Näin ollen asemarakennuksesta tehtiin suuri, ja sen toinen pääty sisustettiin ravintolaksi, jossa matkustajat ruokailivat veturin vaihdon ajan. Kannuksen ravintolaelämä oli näin päässyt komeasti alkuun. Tosin jo radan rakentamisen aikana …

Lue kokonaan

Kirjailija ja runoilija Juhani Kellosalo on syntynyt Toholammilla vuonna 1951.  Kun hän nuorena pohti ammattiaan, ensin houkutteli musiikki, sen jälkeen kirjallisuus.  Sukulaisten innostamana hän opiskeli kuitenkin lääkäriksi ja kirurgiksi Oulun yliopistossa, mutta musiikki ja kirjallisuus pysyivät elämässä mukana.  Ensimmäisen runokokoelmansa hän julkaisi vuonna 1985. Esikoista on seurannut kahdeksan muuta kokoelmaa, viime vuonna ilmestynyttä Toiset meistä -kokoelmaa edelsi 18 vuoden tauko. Eniten julkisuutta sai runokokoelma Kelluvien kivien siltaa, joka oli vuonna 2001 Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana.  Runojen välissä on syntynyt proosaa ja …

Lue kokonaan

Kuuntelin Helsingin kirjamessuilla 25.10 harmaatukkaista miestä, jonka koko olemus kertoi positiivisesta elämänasenteesta. Hän puhui innostuneesti maaseudusta, metsistä ja kovasta työnteosta. Hän kertoi tarinoita sota-ajan lapsista. Hän on kirjoittanut omiin elämänkokemuksiinsa perustuvan kirjan Kantti kesti – Sodan lasten elämänkaari. Hän on Erkki Kujala, juuret syvällä maaseudulla, kovaa maataloustyötä tehnyt, ripausta vaille 40 vuotta toimittajana työskennellyt, kansakoulun köynyt ja työn ohella tohtorintutkintoon asti lukenut ikuinen opiskelija ja monien kirjojen kirjoittaja. Ennenkaikkea kulttuuripersoona. Keskipohjalaista identiteettiä kantaa moni mukanaan tänne etelään. Sitä olemme yhdistyksemme …

Lue kokonaan

Kun asuin aikanaan pääkaupunkiseudulla, yhteyteni Keski-Pohjanmahan olivat hieman satunnaisia. Kerran tiemme yhtyivät Rautiossa syntyneen näyttelijä Pauli Porasen kanssa. Pauli on isänsä puolelta Perhon Porasia ja sattumoisin sukua silloisen esimieheni Timo Porasen kanssa. Tunsin hieman Paulin työhistoriaa, ja hänen roolinsa Mollbergin Tuntemattomassa alikersantti Lehtona oli tehnyt vahvan vaikutuksen. Yhtäkkiä huomasin, miten helppoa oli jutella keskipohjalaisen kanssa, vaikka taustamme olivat niinkin erilaiset. Pauli on työläisperheen lapsi, joka oli elänyt nuoruutensa Ykspihlajassa. Itse pääsin isän kyydissä lapsena usein Ykspihlajaan, kun isä oli hankkinut …

Lue kokonaan

Tiivistelmä Mikko Määttälän puheesta Toholammin Kleemolan koulun 100-vuotisjuhlassa 4.5.2024 Minulla on tänne Kleemolan kylään vankat sukusiteet ja sitä kautta myös monenkirjavat muistot. Sekä isäni että isoisäni saivat puolisonsa Kleemolasta. Isoisäni Aaron Rikhard Määttälä (1881-1911) avioitui Amanda Hedvig Antintytär Kleemolan kanssa vuonna 1902 ja niin Amanda muutti Määttälään Junnolan talon emännäksi. Isoisäni kuoltua Manta  avioitui isoisäni vanhemman veljen, myös leskeksi jääneen Otto Määttälän (1867-1948) kanssa. Otto Määttälä oli Kleemolan koulun johtokunnan  jäsen silloin kun koulu aloitti toimintansa ennen  koulurakennuksen valmistumista. Osa …

Lue kokonaan

Lauantaina 6.7.24 Käpyhovissa julkaistiin ja juhlittiin 60- vuotiasta Vehtaria. Juhla-Vehtari on 80-sivuinen lukupaketti, mikä pitää sisällään artikkeleita 1960-luvun muuttoliikkeestä ja muuttajista sekä yhdistyksen perustamisesta, mutta myös pohdintaa juurista nykysukupolvien silmin. Käpyhovin satapäinen juhlayleisö sai kuulla Markus Hotakaisen juhlapuheen, Katja Hakalan esityksen yhdessä Luovailukerhon Jälkihoidon kanssa Halsualaisesta elämäntavasta ja Tero Pannulan musiikkia. Arja Ahlsved esitti äitinsä Helli Kauppisen kirjoittaman runon Suvi ja Tuovi Viitasalon ja Tuija Ihalaisen kuvaesityksessä nähtiin yhdistyksen uutta vauhtia. Yhdistyksen juhlat jatkuivat sunnuntaina 7.7.24, jolloin yhteistyössä Halsuan seurakunnan …

Lue kokonaan

Olinpa kerran ujo maalaispoika, joka lähti syksyllä 1967 Kannuksesta opiskelemaan ja asumaan Espoon Otaniemeen. Seudulla asui runsaasti lähisukulaisiani, mutta minulla oli pulaa samanikäisistä ystävistä. Aluksi kävin Dipolin kosteissa ”teeilloissa” ja Teekkarikylän käytävätansseissa eli ”sukkasuhinoissa”, joihin kutsuttiin bussilasteittain sairaanhoitajaoppilaita Meilahdesta. Tiettävästi siitä syntyi iso määrä avioliittoja, mutta minua ei onnistanut. Kevätpuolella uskaltauduin jo opiskelijatansseihin Helsinkiin Ostrobotnialle. Botta oli jo silloin erittäin suosittu ja sisään pääsi vain ylioppilaskorttia näyttämällä. Ensimmäinen kerta jäi aika kipeänä mielen sopukoihin. Jo tanssien alkuvaiheissa jäin tanssimaan varsin …

Lue kokonaan

Kaustisella kesän loppuun nähtävänä oleva Kuorikoskien kirkonrakentamisen näyttely ja kirja ”Kuorikosket – Kirkkojen mestarit” ovat pohjana tälle kirjoitukselle. Näyttelyn ”Kirkkoon käy tie – Kuorikosket rakentajina” on kuratoinut Marjatta Hietaniemi, asiantuntijanaan Risto Känsälä. Kirjan tekijät ovat Risto Känsälä, Ville Lukkarinen ja Rauno Träskelin. Kirja lähestyy Kuorikoskien kirkkorakentamista henkilöittäin, näyttelyn perusjako on kirkkojen esittely. Omakohtainen käynti näyttelyssä syventää Kuorikoski-tietämystäni, olihan ryhmämme oppaana Risto Känsälä. Kunnioitan suuresti hänen laajaa Kuorikoskien suvun ja yleensä kirkonrakentamisen tuntemustaan. Kiitokset hänelle, kiitos myös tämän tekstin kommentoinnista. Kuorikoskien …

Lue kokonaan