”Ympäristö ja luonnonvarat Keski-Pohjanmaalla” – keskustelutilaisuus 18.2.12.
Lauantaina 18.2. yhdistyksemme järjesti Ostrobotnia – talolla kaikille asiasta kiinnostuneille keskustelutilaisuuden, jonka nimenä oli ”Ympäristö ja luonnonvarat Keski-Pohjanmaalla”. Aiheen valinta liittyi julkisuudessa käytyyn kiinnostavaan keskusteluun Keski-Pohjanmaalla vireillä olevista hankkeista ja kehittämisprojekteista liittyen mm. kaivostoimintaan ja metallien jatkojalostukseen.
Myös ympäristökysymykset herättävät keskipohjalaisten kiinnostusta Naturan ja muiden luonnonkäyttöä rajoittavien hankkeiden osalta. Onhan monilla pääkaupunkiseudulla asuvilla suvun perintönä maita ko. alueilla, joten tiedot suunnitelmista ja mahdollisista rajoituksista maiden käytössä koetaan tärkeiksi. Esim. juuri julkistettu Lestijoen osayleiskaava on valmisteluvaiheessa ja herättää kiinnostusta mm. rakentamisoikeuksien kannalta.
Näitä kysymyksiä on käsitelty useinkin Keski-Pohjanmaan alueella leviävissä lehdissä, mutta ei mainittavasti pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä Ostrobotnian Chydenius- saliin kerääntyikin runsas joukko asiasta kiinnostuneita.
Ympäristöasioiden asiantuntijana tilaisuudessa kuultiin arkkitehti Liisa Ranto-Oikaria Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hän kertoi omaan toimialueeseensa kuuluvista ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvistä asioista Keski-Pohjanmaalla.
Saimme kuulla meille useimmille uutta tietoa vuonna 2010 aloittaneiden ELY-keskusten sijainnista, tehtävistä ja aluejaoista. Keskuksilla on tehtäviä elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin alueella, kuten myös liikenteessä ja infrastrukstuurissa. Keski-Pohjanmaan asioita hoidetaan aihepiiristä riippuen Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksissa.
Tämänkertainen aihe liittyi nimenomaan ympäristökysymyksiin. Alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus ovat ELY-keskusten keskeisiä vaikuttamisen välineitä. Valtakunnallisesti asetetut ympäristön suojelun näkökohdat otetaan huomioon kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa. Kulttuuriympäristön suojelu sisältää rakennusperinnön (usein esim. kirkot ympäristöineen, Kannuksessa myös Mäkiraonmäki), muinaisjäännösten (esim. tervahaudat) ja kulttuurimaiseman suojelua. Mm Lestijoen laaksoalue Toholammin kohdalla kuuluu suojeltavaan kulttuurimaisemaan.
Myös EU:n Natura 2000 – hankkeen luontodirektiivin määräykset joudutaan ottamaan huomioon, koska direktiivi asettaa suojeluvelvoitteet erityisille Suomen luontotyypillisille alueille. Tällaisia ovat mm. eräät suoalueet ja rantaniityt. Läntisellä rannikolla suunnitteilla olevien uusien tuulivoimaloiden rakentaminen asettaa ympäristösuojeluun omat lisähaasteensa. Myös rantarakentamisen kaavoitukseen liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisellä sijalla ELY-keskusten työssä.
Tilaisuuden toisena alustajana kuultiin Keliber Oy:n toimitusjohtajaa Olle Sireniä. Hänen aiheenaan on Keski-Pohjanmaan litiumesiintymän hyödyntäminen kaivostoiminnasta jatkojalostukseen. Hän käsitteli esityksessään hankkeen historiaa ja nykyvaihetta, sekä toi esille maailmanlaajuisia näkymiä litiumin käyttö- ja jatkojalostamisen mahdollisuuksista erityisesti akku- ja kulkuneuvotekniikassa sekä sähkötekniikassa. Projektia on toteutettu alun perin EU- hankkeena ja sillä on ollut useampia omistajia. Vuodesta 1999 alkaen omistajana on ollut Keliber Oy ja myöhemmin rahoittajaksi tuli suomalaisten ohella norjalainen Nordic Mining osakeyhtiö, jolla on nykyään enemmistö osakkeista. Kaivostoiminnan oletetaan monien tutkimusten, selvitysten ja lupamenettelyjen jälkeen käynnistyvän v. 2013. Hankkeella on merkittävä odotusarvo myös maakunnan työllistäjänä.
Aiheet koettiin mielenkiintoisiksi, ja kuulijat esittivät useita lisäkysymyksiä. Niihin saatiin vastauksia ja yleisö koki saaneensa seminaarin kautta uutta ja tärkeää tietoa syntymämaakuntansa ajankohtaisista hankkeista.