On hyvä kun yhdistyksemme hallitus aktiivisesti kehittää keinoja pitää yhteyttä jäseniinsä. Hyvä on myös nostaa esille yhdistyksemme ja kotimaakuntamme historiaan ja kehitykseen liittyviä asioita. Mutta kiinnostavaa on myös tarkkailla elämän nykyhetken pientä kuplintaa, siitähän se tulevaisuus asiantuntijoiden mielestä syntyy.
Kakkosasunto Keski-Pohjanmaalla?
Olen syntynyt Himangalla ja kasvanut nuorukaiseksi Kannuksessa. Sen jälkeen jo kohta 70 vuotta olen asunut eteläisen Suomen alueella, opiskelun ja työn tehtävissä. Viime keväänä löysin pienen sopivan asunnon Kannuksen kirkonkylältä. Tulin kertoneeksi tapauksesta myös yhdistyksemme blogisanomien Eila päätoimittajalle. Kesän lopulla Eila kysyi voisinko kirjoittaa blogisanomiimme mitä kokemuksia ja ajatuksia asuntohankintani on minussa herättänyt. Otsikoksi hän ehdotti: Kakkosasunto Keski-Pohjanmaalla.
Tässä sitä nyt ollaan, että mitä? Tapaushan on vielä aika uusi, kokemuksia on niukasti. Mutta tiedänkö mikä sai minut pohtimaan tätä mahdollisuutta? Siitä minulla on jonkinlainen aavistus. Jo muutamia vuosia sitten aloin mielessäni kysellä ja arvailla kuinka pitkään pystyn kulkemaan saarimökille Suomenlahdella, hoitaa kiinteistöä ja venettä. Laskuihin piti ottaa mukaan myös Traficom. Sieltä olen saanut jo kolme kertaa pyynnön mennä ajoterveyden tarkistukseen vaikka minulla on ajokortti voimassa. Kyllä hallinto pelaa, hyvä niin. Saarimökin osalta uhat väistyivät, kun perheestä löytyi nuorempia ottamaan mökki ja siihen liittyvät vastuut hoidettavakseen.
Korona lamaannutti ihmisten haaveilua ja toimintaa. Ukrainan sota herätti ihmiset aktiivisesti uudelleen arvioimaan ja suunnittelemaan. Näiden lisäksi hyvän tuntoinen yllättävä mahdollisuus herkistää ihmistä tekemään nopeita ratkaisuja. Luulen näiden taustatekijöiden avustaneen minuakin asunnon hankinnassa.
Tätä blogia pohtiessani uteliaisuus heräsi, kuinka paljon Suomessa on ”kakkosasuntoja”. Tilastokeskuksen ”Kesämökkien Suomi” antaa jotain tuntumaa tästä. Tilastosta löytyy rekisteröityjen mökkien lukumäärä vuonna 1970 ja vuonna 2021 Suomen eri alueilla. Muutama esimerkki 1970/2021: koko maa 176000/509000, Uusimaa 30000/42000, Etelä-Pohjanmaa 4000/13000, Keski-Pohjanmaa 2000/5000, Pohjanmaa(rannikko) 9000/23000. Viidenkymmenen vuoden aikana kesäasuntojen määrä on 2 – 3 kertaistunut. Muutosta on, mutta eipä sitä juuri satunnainen kulkija kirkonkylillä huomaa.
Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla eräs luonnonvoimiin liittyvä ilmiö tulee hyvin näkyviin ja herättää huomiota. Maakunnan alueelle on rakennettu runsaasti tuulivoimapuistoja ja suunnitelmien mukaan rakennustoiminta tulee jatkumaan edelleen vilkkaana, monikertaistumaan kymmenen seuraavan vuoden aikana. Tämä kehitys tulee varmaan vaikuttamaan voimakkaasti asumisen järjestämiseen ja koko maakunnan taloudellisen toiminnan kehitykseen. Toivottavasti peltoaukeat tulevat entistä aktiivisempaan käyttöön ja kirkas vesi alkaa virrata puroissa ja joissa.
Kämppäni on aivan Kannuksen liikekeskuksen tuntumassa, muutaman minuutin kävelymatkan päässä eri alojen palvelupisteistä. Viime kesän ja syksyn aikana asuntoa käyttökuntoon viritellessä ehdin jo saada tuntumaa olemisen, tulemisen ja menemisen järjestämisestä.
Hyvältä tuntui, kun Helsingin kodistani kävelymatka kämpälle on alle 30 minuuttia. No, laskuihin pitää kyllä ottaa 4 h 30 min – 5 h junamatka Helsinki – Kannus. Mutta matka varsinkin IC junassa on miellyttävää, suorastaan rentouttava. Vaihtoehtoa omalla autolla, noin 6 h, 500 km pysähtymättä, yritän välttää.
Kalustusta mietittäessä perustellulta tuntui idea, sängyt ja petipaikat tulee olla uusia mutta muut sisustuksen tavarat hankitaan kirpputoreilta tai valmistetaan itse. Samoin ruokailuvälineiden tulee olla uusiokäytössä mutta laadultaan hyviä. Erityisen huolellinen tulee olla leikkuuveitsien, teroittimen ja perustyökalujen valinnassa.
Myös keskeinen tavoite on, kaikkiin säilytystiloihin tulee jäädä mahdollisimman paljon tyhjää tilaa. Varustelu on jo lähes valmis ja on ilo todeta kuinka hyvin paikallisista liikkeistä löytyy tarvittavia tavaroita. Tämän pienen projektin myötä opin myös kuinka tärkeää työtä paikallinen Kirpputorikauppa tekee.
Myös syksyllä marjanpoiminta-aikaan koin miellyttävän yllätyksen, kun väsyneenä ajelin kämpälle marjareissulta kahvimukillinen marjoja ämpärissäni. Siinä kirkon kohdalla tien lähellä oli rivi täysiä marjaämpäreitä. Kurvasin parkkipaikalle ja siihen ilmestyi marjanmyyjiä. Ostin ämpärillisen priima mustikoita kohtuhintaan ja väsymys oli hetkessä ohi. Sama tapahtui myös puolukka-aikaan. Sitä kyllä jo osasin vähän odottaa ja ennakoida. Näin hyvin ulkomaan apu toimi. Siitä oli hyötyä meille molemmille, mutta viitsiä pitää varsinkin myyntipuolella.
Syksyllä kämpältä lähdettäessä havaittiin, että mattoja lattialla piristämässä asumisen tunnelmaa on hyvin niukasti. Sisustuksen periaatteiden mukaisesti tämä jäi kotiläksyksi ja talven aikana olen perehtynyt maton valmistukseen ja kutonut kaksi pahimmat puutteet korjaavaa mattoa. Mattoprojekti sisälsi monenlaisia uusia haasteita, mutta niihin löytyi hyvät koetut ratkaisut. Tarvittiin vain kärsivällistä tekemistä.
Mutta sivutuotteesta olen yllättynyt. Mitä mattojen suunnittelu ja valmistus vaikuttaa terveyden tilaan? Olen mutu-mittarilla ja muilla kotimittareilla seurannut oman kuntoni tilaa. Sen perusteella saatan joutua lääkäriltäni kysymään, voisinko vähentää päivittäistä terveyskemikaalien määrää. Ehkäpä on viisasta kuitenkin vielä seurata tilannetta ja jatkaa pitkäkestoista hyötyliikuntaa. Kipinä jäi kuitenkin kytemään.
Näin lyhyen koeajon perusteella yhteenvetona kokeilusta voin hyvällä mielellä todeta. Varsinkin eläkeläisille, joita myös Traficom tarkkailee, hyviä Kakkosasunnon paikkoja on seuduilla, missä IC-junat ja Pendolinot pysähtyvät. Myös maaseudun kirkonkylillä hyvien asuntojen hinnat ovat reilusti alempia kuin ruuhkaseutujen vastaavat. Moni muu paikkakin on hyvä asua ja vaihtelu virkistää. Sellainen on ihminen!
Esko Rautila