Hieman historiaa
Kansanmusiikilla on Keski-Pohjanmaalla ja erityisesti Kaustisella sekä lähipitäjissä pitkät ja vahvat juuret. Pelimanniperinne on yli 300 vuoden ikäinen. Puutavara-autoilijayrittäjä Konsta Jylhä ja yhtyeensä Purppuripelimannit soitti 1960-luvulla suomalaiset pyörryksiin sävellyksillään. Aika oli siis otollinen Kaustisen Kansanmusiikkijuhliksi kutsutulle tapahtumalle, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Juhlat olivat ehdoton menestys ja näin syntyi nykyhetkeen saakka kantanut ja edelleen vahva perinne. Tämän vuonna myytiin lähes 17.000 lippua ja esityksien kävijämäärä nousi lähes 34.500 kävijään.
Kaustislainen viulunsoitto nostettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuri-
perinnön luetteloon joulukuussa 2021. Tunnustus on merkittävä alueen perinteelle,
mutta se lisää myös koko kansanmusiikki- ja kansantanssikentän näkyvyyttä ja arvostusta
sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Jokaisella lupa esiintyä
Festivaaliviikko ja sen yli 600 esiintyjää muodostivat lähes häkellyttävän kirjon monien huippuosaajien esityksistä kansanmusiikin nuoriin ja vanhoihin harrastajiin. Esiintymispaikkoina mm. kallioon louhittu juhlava Kaustinen Sali, ilmava Areena ja sen vieressä Mondo, intiimi Pelimannitalo ja vaatimaton traktorin perässä oleva kärry uusitun Musiikkilukion pihassa.
Vuoden 2023 Festivaaliviikon teemana: Kesän onnellisimmat päivät.
Kaustisella oli kokonainen viikko jälleen täynnä musiikkia, tanssia ja kohtaamisia.
Olimme heti maanantaina avajaisissa ja huomiotamme kiinnitti täpötäysi Areena. Väkeä oli
todella paljon.
Festivaalien Keski-Pohjanmaa Areena on siitä hyvä, että konsertin kuunteleminen ja katseleminen osana suurta yleisömäärää koetaan yhteisölliseksi ja Areenalla näkee ja kuulee hyvin.
Lattialla voi myös tanssia. Yleisö elää esiintyjien mukana. Tunnelma on Areenalla aina hyvä.
Areena toimii kelissä kuin kelissä, yleisö on siellä suojassa sekä paahteelta että sateelta.
Keski-Pohjanmaa Areena on festivaalien päälava, mikä vaikuttaa siihen, keitä siellä esiintyy.
Moni pitää Areenaa festivaalien keskuksena. Se on festivaalien sydän. Areenan lisäksi festivaaleila löytyy erilaisia esiintymispaikkoja runsaasti.
Näppäritoiminta tekee festivaalista perheiden tapahtuman
Näppäripedagogiikan kehitti 1980-luvun alussa kaustislainen viulisti ja pedagogi Mauno Järvelä s1949). Hänet on palkittu edelleen aktiivisena jatkuvasta elämäntyöstään mm. ProFinlandialla ja taiteen Suomi-palkinnolla. Ruotsin kuningas myönsi hänelle v 2010 Pohjantähden ritarikunnan 1.luokan ritarimerkin. Tuhannet lapset eri puolilla maailmaa ovat vuosien mittaan osallistuneet näppäriopettajien vetämille viikonloppukursseille.
Näppäritoiminta mainiosti yhdistää kokeneet osaajat ja lyhyen kurssin käyneet aloittelijat esiintymään yhdessä. Tähän festivaalien perinteinen Mukulamatinea tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden. Tämä todella on vuodesta toiseen riemullista katseltavaa ja kuunneltavaa.
Siispä tänäkin tiistaina suunnistimme kuuntelemaan ja katsomaan energisoivaa Mukulamatineaa. Lavan täytti Näppäreitten muodostama lasten ja nuorten sekä kokeneiden osaajien parisatapäinen joukko. Osa heistä on osallistunut näppärikurssille festivaalia edeltävän viikon ajan ja Mukulamatineassa he pääsevät heti esiintymään oikealle yleisölle. Osa näppäreistä on käynyt kurssin jo aiempina vuosina, joko Kaustisella tai muualle ja monet heistä vanhempiensa kera kokoontuvat vuosien ajan festivaaleille.
Näppäritoiminta onkin koko festivaalitapahtuman kantavia voimia. Se tuo paikalle paljon perheitä ja tekee koko festivaalista poikkeavan.
Konsta Jylhä -kilpailu
Iltapäivällä poikkesimme vielä Pelimannitalon isoon tupaan kuuntelemaan Konsta Jylhä- kilpailun
finaalia. Arvostettu ja kovatasoinen pienyhtyeiden kilpailu järjestettiin nyt 12. kerran ja siihen osallistui 12 yhtyettä. Voittajaksi ja 6000€ rahapalkinnon voittajaksi selvisi Aoide- yhtye.
Hääkuoron 60 v-juhlakonsertti
Legendaarisen ja laajasti tunnetun kaustislaisen musiikin monitoimimiehen Aaro Kentalan perustaman Kaustisen Hääkuoron 60- v juhlakonsertti täytti Kaustinen-salin tiistaina illalla.
Kaustinen-salissa otetussa kuvassa Hääkuoro ja kansanmusiikkiyhtye Tallari valmistautuvat illan esitykseensä.
Markus Luomalan johtama ja soinniltaan hieno kuoro esitti meille tutuksi tullutta paikallisten säveltäjien musiikkia koko historiansa ajalta.
Kavalkadi
Kavalkadi on perinteinen ja persoonallinen osa festivaalia. Ehkä merkittävimmin koko festivaalin syntyyn ja kehitykseen vaikuttanut yksittäinen henkilö on keskipohjalainen vaikuttaja Toholammilla syntynyt Viljo S Määttälä. Ei ole sattuma, että pääareenan telttakatosta kutsutaan Viljon pipoksi.
Viljon syntymästä on nyt sata vuotta ja Antti Huntuksen suunnittelema ja käsikirjoittama kavalkadi kertoo Viljon näkemyksellistä työstä festivaalin kehittämisen parissa.
Esityksen musiikki oli Mauno Järvelän käsialaa ja mukana on laulajia, soittajia ja tanssijoita kuvaamassa Viljon musiikillista mielenmaisemaa.
Mikael Konttinen ja HT-Combo Areenalla lauantai-illalla
Mikael Konttinen osasi ottaa yleisönsä HT Combo big bandin puhaltimien ympäröimänä. Konserttitansseissa kuultiin ikivihreiden ohella myös ensiesitys Timo Valon (sävellys) ja Antti Huntuksen (sanat) tilausteoksesta. Konsertin osana saimme myös kuulla mielenkiintoista yhdistelmää HT Combo ja Kaustisen Mieslaulajat.
Kiinnostavaa oheisohjelmaa
Sylvester Ahola, juuriltaan keskipohjalainen huippumuusikko
Esko Ahon vetämä tilaisuus keskiviikkona Kansantaiteenkeskuksen Museosalissa sai salin täyteen innostuneita kuuntelijoita ja tarjosi näille vielä evääksi upean Sylvester Aholan elämää kuvaavan kirjan ”Unohdettu legenda”.
Sylvester ”Hooley” Ahola (1902-1995) oli amerikansuomalainen ja juuriltaan keskipohjalainen muusikko, joka loi 1920 ja 1930-luvuilla hienon uran Yhdysvalloissa ja Englannissa. Aholan lisäksi kirja esittelee kaksi muuta amerikkalaisen musiikkielämän huipulle yltänyttä Aholan aikalaista: Wäino Kaupin ja Einar Swanin, myös he juuriltaan keskipohjalaisia. Jazz-maailmassa tunnetaan Swanin sävellyksen ”My Love Has Gone”. Siitä sovituksia ovat tuottaneet monet amerikkalaiset huippumuusikot.
Esko Aho aiheellisesti muistutti siirtolaisuuden arvioinneissa ja hyödyntämisessä olevan tarpeellista huomioida myös toisen polven siirtolaiset. Kirjan esittelemät huippumuusikot ovat näistä hyviä esimerkkejä.
Soiva luento: aiheena Arviiti
Siirtolaisuus on oleellinen osa keskipohjalaisuutta. On hienoa, että siihen liittyvää tietoa kerätään nyt aktiivisesti. Kaustisella tätä työtä tekee Arviiti ry, joka on kerännyt sukujen ja perheiden siirtolaistietoja kylittäin jo runsaan kahden vuoden ajan. Kaustiselta lähteneitä on yli 1900!
Keräyksessä kiinnostavaa erityisesti on kaukosiirtolaisiksi USA:han, Kanadaan, Australiaan ja muualle 1860-1960 muuttaneiden siirtolaisten henkilötarinat.
Kauppi Virkalan vetämässä Soivassa luennossa kerrottiin myös Pekka Rauhalan toimesta Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n maakunnan laajuisesta ja Ullavan pienen kunnan tuloksista siirtolaisuuden keräysasiassa.
Arviiti ry:n tallennusekspertit Jarmo Rauma ja Aulis Kaunisto esittelivät Arviiti ry:n tekniikoita Kaustisen keräyksessä ja tallennuksessa. Kansanmusiikki-yhtye Komiat mestaripelimanni Katja Lampisen johdolla soittivat amerikan-suomalaista siirtolaisten pelimannimusiikkia.
Yhteenvetoa
Juuriltamme kaustislaisina ja kulttuurista kiinnostuneina olemme lähes joka vuosi innolla paneutuneet festivaaliin, seuranneet sen kehittymistä ja myös siihen liittyvää paikallista keskustelua. Festivaali on ilman muuta tehnyt Kaustisesta paremmin näkyvän. Kuitenkaan kyseessä ei ole vain kaustislainen, vaan ihan alusta alkaen vahvasti myös keskipohjalainen ja toivottavasti keskipohjalaisia myös yhdistävä tapahtuma.
Edellä on kuvattu joitakin meitä tänä vuonna erityisesti kiinnostaneita aiheita.
Elisabet ja Erkki Timmerbacka