Keski-Pohjanmaan tulevaisuutta pohdittiin Helsingissä
Liite: Maakuntajohtaja Ylikarjulan esitys Keski-Pohjanmaasta
Helsingin Keskipohjalaiset ry järjesti helmikuun yhdeksäntenä päivänä Helsingissä keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin Keski-Pohjanmaata ja sen tulevaisuutta. Tapahtuma oli jo kolmas laatuaan ja toteutettiin yhteistyössä Keski–Pohjanmaan Liiton kanssa. Aiheena olivat tällä kertaa alueen osaamis- ja elinkeinolähtöiset mahdollisuudet, joiden avulla käynnistyisi hyvä kierre johtamaan pois nykyisestä uhanalaisesta taloudellisesta tilanteesta.
Keskipohjalaisten yhdistyksen puolesta tilaisuutta vetäneen puheenjohtaja Esko Rautilan mukaan tällä vuosittain järjestettävällä tilaisuudella sekä informoidaan pääkaupunkiseudulla asuvia keskipohjalaisia että jaetaan aiheesta tietoa myös muille kiinnostuneille. Samalla tarjotaan keskustelutilaisuus maakunnan hallinnon, elinkeinotoiminnan ja kulttuurin edustajille ja muille asiasta kiinnostuneille.
Seminaarin avasi maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, joka puhui Keski-Pohjanmaan strategisista menestystekijöistä. Hän totesi, että tummista pilvistä huolimatta maakunnan alueelta löytyy paljon mahdollisuuksia. Keski-Pohjanmaa muodostaa Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteistoiminta-alueen, jonka sisällä tehdään kuntien välistä yhteistoimintaa elinkeinoelämän kehittämiseksi.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Keski-Pohjanmaan tulevaisuus näyttää monesta näkökulmasta katsottuna myönteiseltä. Kokkolan seutu kasvaa, joten väestö ei ole vähenemässä ja myös työllisyystilanne on pienyritystoiminnan johdosta hyvissä lukemissa maan keskiarvoon nähden.
Vientiteollisuus on tärkeässä asemassa, ja siihen vaikuttavat yritystoiminnan uudet investoinnit. Kokkolan Industrial Park toimii menestyksellisesti kemian alalla, alueen maatalousyritykset ovat elinvoimaisia ja mm. veneteollisuus, elintarviketeollisuus sekä puu- ja energiatalouden ala toimivat aktiivisesti.
Suunnittelupäällikkö Teppo Rekilä kuvaili sekä peltotuotannon että metsän ja muun biotalouden näkymiä monipuolisesti. Keski-Pohjanmaan asemaa ruokamaakuntana voitaisiin parantaa nostamalla jalostusastetta. Maakunta on jo nyt maan tärkeimpiä perunan, lihan ja maidon tuottajia, mutta jalostusaste on liian alhainen.
Puun hyötykäyttöä on jatkossa kehitettävä. Energiatuotannon ja rakennustuotannon lisäksi puulle on monia vaihtoehtoja pitkälle jalostettuina tuotteina. Näissä tuotannoissa Keski-Pohjanmaan täytyy olla eturivissä.
Rekilä kertoi myös uuden energian käytöstä. Tulevaisuudessa keskipohjalaiset litiumin ja muiden harvinaisten metallien löydöt voivat olla merkittäviä jopa maailmanmarkkinoilla. Olennaista on, että maakunta ei ole pelkkä raaka-ainetuottaja, vaan alueella keskitytään myös jatkojalostukseen.
Kansanedustaja Juha Sipilä esitti oman biotalousmallinsa, jota on jo käytännössä toteutettu. Kempeleessä 12 kotitaloutta toimii omavaraisesti pienen puuenergiamäärän turvin. Jos laki sallisi tällaisten paikallisten voimatalousyksikköjen muodostamisen, vastaavia kokeiluja voitaisiin tehdä muuallakin.
Sipilän mukaan bioenergia voi tulevaisuudessa sekä työllistää että luoda uutta teknologiaa. Keski-Pohjanmaa voi olla yksi biotalouden johtava maakunta, mutta eteenpäin ei päästä ilman uutta, bioenergialle myönteisempää lainsäädäntöä.
Tilaisuuden viimeisen puheenvuoron käytti johtaja Tanja Risikko Yliopistokeskus Chydeniuksesta. Hän kertoi Yliopistokeskuksen tehtävistä ja ajankohtaisista hankkeista. Hän näki yliopiston toiminnassa pääpainon aikuiskoulutuksella ja asiantuntijuuteen tähtäävillä jatko-opinnoilla. Yliopiston tutkimustoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on antaa edellytyksiä talouskasvulle ja elinkeinoelämän uusiutumiselle. Tähän tavoitteeseen pyritään yhteisillä tutkimushankkeilla eri toimijoiden kanssa.
Tilaisuus keräsi paikalle Ostrobotnian juhlasaliin lähes 50 kuulijaa. Monet olivat ennestään tuttuja, joten tilaisuuden väliajalla kahvikuppien äärellä kuultiin vilkasta puheen sorinaa.
Tasokkaan seminaarin keskipohjalaisluonnetta nostatti, kun kokkolalaissyntyinen Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Olli Saari esitti tilaisuuden aluksi ja väliajalla pianosävellyksiään.
Alustusten jälkeen yleisö sai mahdollisuuden kysymyksiin ja keskusteluun tilaisuuden teemoista.