Kälviällä syntynyt Lucina Hagman omisti elämäntyönsä koululle ja tasa-arvolle.
Hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 170 vuotta.
Lucinan elämäntyö
“Röökinä oli hullu, kun rupesi maailman parantajaksi. Luuleeko röökinä, että maailma puhumisesta paranee?”
Näin emännöitsijä Amanda Leppälahti arvosteli Hagmanin vaalityötä ennen 1907 eduskuntavaaleja.
Mutta juuri puhumalla Kälviällä syntynyt Lucina Hagman sai maailmaa muutetuksi.
Lucina Hagman oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen edelläkävijä ja nuorsuomalainen poliitikko.
Hän toimi Naisasialiitto Unionin ensimmäisenä ja pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän perusti Martta-järjestön
vuonna 1899 ja Suomalaisen Naisliiton vuonna 1907.
Hagman ajoi voimakkaasti naisten äänioikeutta ja hänet valittiinkin eduskuntaan vuonna 1907 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
toteuduttua ensimmäisten naisedustajien joukossa. Hän jopa toimi eri valiokuntien puheenjohtajana eduskunnassa. Mutta Lucinan
ajatukset ja toiminta kasvatuksen alalla ovat olleet hänen elämäntyönsä vahvinta ydintä. Hänen mukaansa jokainen nuori tarvitsee
koulutusta ja hyväksyntää.
Lucina oli ahkera lehtikirjoittaja ja julkaisi myörs useita kirjoja, mm Minna Canthin kaksiosaisen elämäkerran ja vuonna 1936 omat
lapsuusmuistonsa Kälviältä.
Hagman sai elämäntyöstään professorin arvonimen ensimmäisenä suomalaisena naisena vuonna 1928.
Lapsuus Kälviällä ja elämän kulkua
Lucina Hagman syntyi sunnuntaina 5.6.1853 Kälviällä Keski-Pohjanmaalla. Hänen onnellisista
lapsuusvuosistaan voimme lukea hänen edellä mainitusta, vuonna 1936 ilmestyneestä kirjastaan. Kirja
alkaa näin:
“ Kotikunnaat
Ethän ollut sen kummempi kuin muutkaan seudut Suomessa, mutta minulla kuitenkin ainokainen paikka
maan päällä. Minulle olit koko maailma. Paljon enemmän: paratiisi.“
Voisiko lapsuuden kasvuympäristöä kauniimmin kuvata? Kirjasta huokuu lämpöinen kotiseuturakkaus,
joka lienee tuttu monille meille keskipohjalaisillekin. Se käsittää Kälviän nimismiehen lapsiparven
nuorimman muistot varhaisesta lapsuudesta. Saamme lukea lapsen maailmankuvan ihmeitä täynnä
olevasta avartumisesta. Mukana ovat paitsi oma perhe, myös muut kälviäläiset, niin paikat, eläimet kuin
ihmisetkin. Kirja on hieno kuvaus 1800-luvun puolivälin jälkeisestä Kälviästä.
Lucinan sanoin:“ … Kälviä oli, on ja on aina oleva minun oma isänmaani, kaikki muu on jotain muuta.
Ikävinä ja iloisina hetkinä ajatukseni siirtyvät sinne, sieltä haen ja löydän aina, mikä mieltäni
viihdyttää.”
Kun perhe muutti Kälviältä Vaasaan vuonna 1865, pääsivät Lucina ja hänen siskonsa Sofia Vaasan
tyttökouluun. Sieltä Lucina siirtyi Jyväskylän seminaariin ja valmistui vuonna 1875 opettajaksi.
Vaikka hän oli naimaton, hän oli suurperheen elättäjä. Hän huolehti paitsi leskeksi jääneestä äidistään,
myös leskeksi jääneen veljensä kolmesta lapsesta ja vielä yhdestä kasvattilapsestakin.
Lucina Hagman kuoli Helsingissä 93 vuoden iässä. Hänen viimeinen leposijansa on Hietaniemen
hautausmaalla.
Juhlavuosi 2023
Lucinan 1800-luvun alussa rakennettu syntymäkoti Kälviällä on Kälviän Marttojen omistuksessa.
Kun Lucina Hagmanin 170- vuotisjuhlavuosi lähestyi, sen valmistelut Kälviällä kiihtyivät. Kälviän
Martat, Lucinan ystävät, LC Kälviä ja muutamat muut tahot sekä kyläläiset yhdistivät voimansa.
Kuvanveistäjä Kaija Kontulaiselta tilattiin Siina-veistos. Veistos tulee olemaan kunnianosoitus
maaseudulta kotoisin olevalle naiselle, joka erityisesti halusi kohottaa kansan koulutustasoa. Erillisellä
keräyksellä saatiin patsashankkeen vaatimat rahat kokoon. Veistosjuhlat järjestetään Marttakodin pihalla
Lucinan syntymäpäivänä 5.6.2023.
Paljon muutakin juhlavuoden tiimoilla tapahtuu. Kälviällä sijaitsevaan Lucina Hagmanin kouluun
valmistuu koulun oma Lucina-nurkkaus. Kotiseutuyhdistys järjestää kesällä polkupyörillä tehtävän
kotiseuturetken “Lucinan silmin”. Jokikylätalon teatterilla nähdään Lucinaan liittyviä esityksiä, ehkäpä
kuullaan musikaaliakin. Kirjastossa avataan näyttely Lucinan kirjoista.
Vaikuttaa siltä, että Lucinaa muistellaan arvostaen ja lämmöllä. Juhlavuoden ohjelmia valmistellaan
innolla. Lucinan kunniaksi on myös esitetty liputuspäivää, joka olisi 1.9 . Silloinhan koulut ennen
vanhaan aloittivat syyslukukauden. Toivottavasti sekin hanke vielä toteutuisi.
Lähteitä:
Wikipedia
Lucina Hagman kertoo lapsuudestaan Kälviältä ; Otava 1936
Kokkola-lehti 11.6.2020
Kälviän Joulu 2022