Tässä blogitekstissä oli tarkoitus kertoa kuinka tuhannet ihmiset jälleen tulivat katsomaan Seurasaareen pääsiäiskokkoja.
Kuitenkin maastopalovaroituksen voimassaolo teki tänä vuonna sen, että kokkoja ei edes rakennettu, sillä emme niitä olisi
pystyneet polttamaan. Palataanpa tässä blogissa vielä kuitenkin kokkotapahtuman toteuttamiseen, koska sitä kuitenkin tänäkin
vuonna ehdittiin harrastaa.
Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse
kummankin järjestäjän tehtävät ja sovitaan käytännön asioista. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta.
Seurasaarisäätiö huolehtii tarvittavat luvat kaupungilta ja pelastuslaitokselta, hoitaa markkinointia omalta osaltaan sekä sopii HSL:n kanssa lisäliikenteestä Seurasaareen kokkoiltana.
Hyvä siis huomata, että ennenkuin tulitikkuakaan tai yhtään kokkoon tulevaa puumateriaaliakaan on kannettu, on taustalla tehty jo töitä.
Tänä vuonna edettiin edellisvuosien kaavalla, sillä mitäpä sitä totuttuja kuvioita muuttamaan. Vuoden kierrossa Pääsiäinen oli jälleen sijoittunut huhtikuun loppupuolelle, mutta tämä ei käytännön järjestelyiden osalta ollut aiemminkaan koitunut ongelmaksi. Pitkin talveakaan ei toki käynyt mielessä, että talvi on ollut vähäluminen ja kevätkin tullut aikaisin kuivuuden kera. Kokkoviikon lähestyessä tutkailin 10pv sääennustuksia ja sitten vielä 7pv sääennustuksia sekä tapahtuman lähestyessä uudempia sääennusteita useilta eri tahoilta.
Sääennusteiden valossa näytti pitkään siltä, että kokot voidaan rakentaa ja polttaa ilman ongelmia. Kuitenkin mikään ei ole niin muuttuva kuin säätila ja sen ennustettavuus.
Viikko ennen Pääsiäistä saapui kuvioihin maastopalovaroitus ja säätilan mukaan näytti ensin siltä, että rakennuspäivänä keskiviikkona tulisi runsaasti vettä. Tämä olisi poistanut maastopalovaroituksen voimassaolon ja mahdollistanut tapahtuman. Kuitenkin sääennuste jo maanantaiaamuna osoitti ettei vettä ole luvassa Helsinkiin koko viikolla. Näinpä päätettiin Seurasaarisäätiön kanssa peruuttaa koko tapahtuma, sillä emme olisi kuitenkaan kokkoja pystyneet polttamaan. Päätös oli oikea, sillä vettä saatiin vasta sunnuntaina ja tämän myötä
myös maastopalovaroitus poistui.
Moni tietysti saattaa miettiä, että eikö kokkoja olisi voinut polttaa, kun palokuntakin on paikalla ja eihän kokkomme nyt mitään uhkaa muodosta.
Tähän on todettava, että laki on yksiselitteinen ja maastopalovaroituksen ollessa voimassa on avotulen teko kielletty. Tämä pätee myös kokkoihin.
Lakia on kuitenkin noudatettava ja ei maastopalovaroitusta turhan takia kuitenkaan määrätä.
Lopuksi täytyy vielä mainita, että Pääsiäiskokkojen maakunnissa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla vain Keski-Pohjanmaalla
oli maastopalovaroitus lopulta lankalauantaina voimassa. Kokot jäivät siis polttamatta Helsingin Keskipohjalaisilta ja monilta
keskipohjalaisilta kyläyhdistyksiltä. Jotain samaistumista on siis selkeästi havaittavissa.
Pääsiäiskokkomme osalta haluan vielä lopuksi kiittää yhteistyötahojamme Seurasaarisäätiötä, Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistystä ja
Helsingin JYRY ry:tä. Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistyksen kautta olemme parina viime vuonna saaneet koululaisia ja vanhempia kokonrakennuspuuhiin.
Maksamme heille työstään pienen palkkion ja palkkio menee luokan luokkaretkirahastoon. Tänä vuonna valitettavasti jouduimme tuottamaan pettymyksen
käytännön rakennustöiden osalta, mutta luvatun palkkion heille kuitenkin maksoimme. Oppilaat olivat kuitenkin innoissaan odottaneet jo kokkotalkoita, mutta
tältä osin jouduimme heille tuottamaan pettymyksen.
Helsingin JYRYn kautta saimme jo viime vuonna muutaman järjestyksenvalvojan ja myös tälle vuodelle olin heidän kanssaan solminut sopimuksen järjestyksenvalvonnasta.
Valitettavasti tätäkään palvelua ei nyt sitten tarvittu.Helsingin JYRY on urheiluseura ja he käyttävät jv-toiminnasta saamiaan tuottoja nuorten urheilijoiden valmennusmaksuihin.
Olemme siis kokkomme kautta tukemassa osaltamme myös alueen lasten ja nuorten toimintaa.
Osaltaan nämä yhteistyökumppanuudet ovat auttaneet käytännön ongelmien ratkomisessa, sillä kokonrakennus sujuu joutuisasti usealta käsiparilta ja järjestyksenvalvontaankin tarvitaan nykyään ammattilaisia joilla on järjestyksenvalvojan kortti takataskussa.
Joka tapauksessa pääsiäiskokon osalta palataan asiaan viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Voi toki olla mahdollista, että jo ennen vuodenvaihdetta
pidetään vapaamuotoinen kokkoilta. Kokkoillan tarkoituksena on käydä avointa keskustelua kokosta ja sen tulevaisuudesta.
Onhan pääsiäiskokko hieno ja mukava traditio kaupungin pääsiäisessä. Kuitenkin kuten edellä kirjoitettu teksti osoittaa niin kokkoon ja sen toteuttamiseen
tarvitaan väkeä etenkin rakentamaan, mutta myös muutoin. Mikäli perinteestä halutaan pitää kiinni tarvittaneen uusia sukupolvia mukaan kokkohommiin!
Olli Rantakangas
kirjoittaja toimii Helsingin Keskipohjalaisten puheenjohtaja ja vietti tällä kertaa pääsiäisen rauhassa ilman kiirettä pääsisäiskokolle.
Kirjoittaja myös joka pääsiäisen jälkeen huokaa ettei enää koskaan kokkoja, mutta silti on sitä järjestämässä heti vain kun mahdollista.