Pääsiäiskokko 2017

Kevätkokous ja kokkotalkoot 13.4.2017

Pieni, mutta sitkeä joukko Helsingin keskipohjalaisia kerääntyi kiirastorstaina 13.4. kokonrakennus talkoisiiin Seurasaaren juhlakentälle. Ennusteet lupasivat koleaa säätä ja jopa räntäsadetta, joten varusteet olivat sen mukaiset. Onneksi säätila oli muuttanut mielensä, aurinko paistoi eikä tuulikaan osunut rakennuspaikalle.

Kaupungin miehet olivat levittäneet kokkomestarimme Esan pyynnöstä risut kokon läheisyyteen, joten pitkä risujen raahaus jäi historiaan. Muutama riuska mies hääri kokon harjalla ja me muut yritimme voimiemme mukaan saada risut liikkumaan kohti korkeuksia. Se oli hyvä tavoite ja suoritus, kun ottaa huomioon talkoolaisten korkean keski-iän. Kellä oli ongelmana lonkka, kellä polvi, mutta kokko tuli valmiiksi.

Nykyinen puheenjohtajamme Eila ja aikaisempi Esko puuhailivat aluksi narrikokon kimpussa. Ja Esko halusi tulla kuvatuksikin tämän pienemmän saavutuksen vierellä. Miksiköhän?

Talkoitten päätyttyä noustiin mäenkumpareelle talkootarjoiluja nauttimaan. Eija oli väkertänyt kotona runsaasti leipiä ja keitellyt kahvia kannuihin. Niitä maisteltiin sekä grillattiin vieressä palavalla avotulella makkaroita. Lokit olivat revetä innostuksestaan eväitämme kohtaan ja kailottivat kovalla äänellä lisää porukkaa paikalle. Harmikseen eivät saaneet meiltä saalista.

Vuosikokous pidettiin grillikojussa, johon kaikki mahtuivat istumaan. Asiat käytiin napakasti ja järjestelmällisesti läpi. Kaikki tuntui olevan yhdistyksessämme kunnossa.

Lopuksi jaettiin kristillisesti tasan jäljelle jääneet eväät ja lähdimme kukin suuntaamme odottamaan ylihuomista päätapahtumaa, kokon polttopäivää.

Kokon polttaminen 15.4.

Pääsiäiskokko poltettiin lankalauantain iltana Seurasaaren juhlakentällä ja komeasti se paloikin. Väkeä oli tuhatmäärin, paljon lapsiperheitä ja turisteja. Tilaisuus-alkoi klo 18.30 Simo Rantasen esittämällä avajaisfanfaarilla. Puheenjohtaja Eila Rekilä yhdessä Seurasaarisäätiön Aila Niemisen kanssa toivotti yleisön tervetulleeksi. Puheissa kerrottiin pääsiäiskokkoperinteen alkuperästä.

HIM-miniteatteri esiintyi lapsille tarkoitetulla ohjelmalla. Sitten Kokkomestari Esa Kukkola jo sytytti narrikokon ja lasten esiintyminen alkoi. Osa oli ollut paikalla aiemminkin, koska osasivat asettautua jonoon hyvissä ajoin. Kuultiin melkoinen kirjo lastenlauluja, suosituin oli Tuiki tuiki tähtönen. Osa esiintyjistä oli pukeutunut trullien asuun. Kukin laulaja sai palkkioksi suklaamunan.

Noin vartin päästä kokkomestari kuljetti tulen narrikokosta isoon kokkoon ja savua muodostui niin runsaasti, että noidat varmasti pysyivät loitolla. Pikkukokko paloi nopeasti ja sen ympärille kokoontui lapsiperheitä makkaraa paistamaan. Makkaravalikoima osoitti, että niitä oli kannettu myös mukana. Kioskin makkarat ja lihapiirakat loppuivatkin kesken.

Tv-toimittaja kuvaajineen oli paikalla tekemässä suoraa lähetystä ruotsinkieliselle puolelle, pieni tyttökin löytyi minun lisäkseni kommentoimaan iltaa. Iso kokko paloi iloisesti, hiipuen vähitellen. Ei tainnut jäädä palokunnalle paljon sammutettavaa kymmenen aikaan.