Seurasaaren pääsiäiskokkoa on poltettu vuodesta 1982 yhdistyksemme aloitteesta ja järjestämänä.
Joka pääsiäisenä tuhannet ihmiset tulevat lankalauantaina katsomaan Seurasaaren pääsiäiskokkoja, mutta harva tulee varmaan
miettineeksi mitä kaikkea taustalla tehdään ennenkuin ollaan lankalauantaissa ja kokkoja polttamassa.
Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy aina alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse
kummankin järjestäjän tehtävät erillisen vastuujakotaulukon pohjalta. Vastuisiin ei ole viime vuosina tehty muutoksia vaan olemme
edenneet samalla kaavalla. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta,
kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta. Seurasaarisäätiö huolehtii puolestaan tarvittavat luvat kaupungilta ja pelastuslaitokselta sekä sopii
HSL:n kanssa lisäliikenteestä Seurasaareen kokkoiltana. Lisäksi yhteistyössä sovitaan ensiavun, palokunnan ja järjestyksenvalvonnan hoitamisesta.
Yhtäkkiseltään mietittynä paljon on järjestämistä ja sopimista sekä kyselemistä. Näinhän se myös osaltaan käytännön elämässäkin on eli työtä riittää.
Kokkomestarillamme on suuri rooli kokkomateriaalin hankinnassa ja onneksi meidän ei tarvitse ylläpitää mitään puuvarastoa itsellämme, sillä Helsingin kaupungin
avustuksella saamme kokkomateriaalia. Tänä vuonna kokkomateriaalia löytyi suoraan Seurasaaresta jossa oli tehty pienimuotoisia metsänhoidollisia töitä.
Tämän myötä saimme kokkoomme isomman puoleisia oksia ja muuta puumateriaalia. Lisäksi kokossa monesti poltetaan Seurasaaren Joulupolulta jääneitä
heinäpaalejakin. Yhteistyömme myötä risut saadaan kasatuksi juhlakentän välittömään läheisyyteen joten rakennustalkoissa meidän ei tarvitse materiaalia onneksi
kaukaa hakea.
Samaan aikaan, kun kokkomestari mietiskelee kokkomateriaalia niin allekirjoittanut tuskailee järjestyksenvalvonnan järjestämisen kanssa.
Yleisötilaisuuden osalta pyritään suosimaan tietenkin jv-kortin omaavia järjestyksenvalvojia. Tämä jo siitäkin syystä, että yleisötilaisuuden järjestämisluvassa
Poliisille tilapäisen järjestyksenvalvojan nimittämismaksu on korkea. Luonnollisesti meidän omasta porukastamme ei jv-kortin omaavia löydy joten
tässä sai puheenjohtaja jälleen raapia päätään ongelman ratkaisemiseksi. Puheenjohtajan onneksi kuitenkin Google auttoi ja satuin löytämään
Helsingin JYRY ry:n (urheiluseura) joka tekee jv-keikkoja. Helsingin JYRYn kanssa jv-hommat hoituivat hyvin. Helsingin Jyry käyttää jv-keikoista
saamansa tuotot nuorten urheilijoiden valmennusmaksuihin.
Järjestyksenvalvonnan ja kaiken muun ollessa sovittuna on aika ryhtyä todenteolla pohtimaan kokkotalkoita.
Kokkotalkoissa rakennamme lankalauantaina poltettavat pääsiäiskokot joten ilman tätä tilaisuutta ei olisi kokkoja mitä polttaa.
Sanottaisiinko näin, että kyseessä on kokkotapahtuman tärkein ja eniten väkeä vaativin toteutusvaihe. Onneksi kokkotalkoiden
osalta sain jo alkuvuodesta yhteydenoton Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistyksestä ja he tiedustelivat olisiko meillä tänä
vuonna heille käyttöä. Vanhempainyhdistys oli sopinut myöhemmin 5B-luokan kanssa, että heiltä tulee oppilaita ja vanhempia talkoisiin.
Vastapalveluna maksoimme vanhempainyhdistykselle pienen palkkion työstä ja palkkio käytetään luokan myöhemmin toteuttavaan luokkaretkeen.
Kokkotalkoot itsessään ovat se eniten kynsien pureskelua aiheuttava osanen, sillä talkoilla kun kokkoa rakentaa niin et voi olla
varma paljonko väkeä tulee. Kuitenkin mitä enemmän väkeä talkoissa on niin sitä nopeampaa rakennustyöt hoituvat, koska rakentamiseen
liittyy kuitenkin hyvin vahvasti oksien kantelu ja sijoittelu kokkoon. Luonnollisesti kokkotalkoiden jälkeen on tarjolla makkaraa ja
juotavaa. Makkarat tosin itse kukin joutuu itse grillaamaan. Kokkojen rakentamistyötä ohjaa pääarkkitehtinä ja rakennusmestarina
kokkomestarimme Esa Kukkola. Kokkojen ollessa valmiina levitetään kokkojen ympärille vielä lippusiimat.
Kokkotalkoiden jälkeen on aika vain ruveta odottelemaan pääsiäislauantaita ja itse kokkotapahtumaa. Tänä vuonna menin Seurasaareen
tuntia ennen yleisötilaisuuden alkua ja onhan se aina yhtä ”jännittävää”, kun juhlakentällä vallitsee odottava tunnelma ja väki
alkaa lisääntymään. Lopulta kellon ollessa tasan klo 18.30 on aika päästää kokkomestarimme irti ja hän suorittaa pienen kokon
ns. narrikokon sytyttämisen. Hiukan tämän jälkeen syttyy varsinainen pääsiäiskokko ja tervehdyspuheiden jälkeen käynnistyy
lasten areena jossa lapset voivat käydä laulamassa. Ilta kuluu kokkomestarin kohentaessa kokkojen tulta ja lopulta klo 22 koittaa
grande finale eli tilaisuuden päättäminen. Riippumatta siitä kuinka hyvin kokot ovat palaneet tai olleet palamatta niin paikalle
hankittu VPK huolehtii kokon sammuttamisen. Muutama minuutti kuluu ja sen jälkeen Seurasaaren juhlakentällä loistavat kokot ovat
sammuneet ja jäljellä on vain pohjat.
Yhdistyksen osalta homma ei vielä pääty lankalauantaina vaan kokon jäljet juhlakentältä tulee vielä siivota.
Tänä vuonna päätimme järjestää pääsiäisen jälkeisenä tiistaina erilliset siivoustalkoot. Valitettavasti tällä kertaa oli jäänyt
allekirjoittaneelta tilaamatta kunnollinen sää ja niinpä siivoustoimet saatiin suorittaa vesisateessa.
Onneksi kuitenkin näitäkin talkoita lämmitti grillipaikan nuotio ja saimme grillattua makkarat.
Tässä kirjoituksessa on kuvaus siitä mitä kaikkea tämänkaltainen kokkotapahtuman järjestäminen vaatii.
Aikaa tämän kokonaisuuden pyörittämisessä kuluu ja toisaalta omakin väkemme on ikääntynyttä eikä nuorempaa jäsenkuntaakaan talkoisiin
tahdo saada houkuteltua. Olenkin jo alkuvuodesta todennut, että yhdistyksen vuosikokouksessa käydään keskustelua siitä, että onko
pääsiäiskokon järjestäminen enää yhdistyksellemme mielekästä. Perinteestä on mukava pitää kiinni, mutta ellei mukaan saada riittävästi vapaaehtoisia
tai tapahtuman järjestäminen vaatii merkittäviä resursseja niin tapahtuman toteuttaminen alkaa olemaan hankalaa. Valitettavasti.
Olli Rantakangas
Kirjoittaja toimii Helsingin Keskipohjalaiset ry:n puheenjohtajana ja on mahdollistamassa omalta osaltaan pääsiäiskokon polttamista.
Kirjoittaja on joka vuosi kokon jälkeen sitä mieltä ettei seuraavana järjestetä kokkoa, mutta innostuu siitä silti joka vuosi.
