Helsingin Keskipohjalaiset ry on perustettu 2.2.1950 toimimaan pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten yhdyslenkkinä, sillä perustajia yhdisti halu
ylläpitää yhteyksiä Keski-Pohjanmaalle ja kuulla ajantasaisia kuulumisia maakunnasta sekä ennenkaikkea tavata muita seudulta lähteneitä.
Perustamisen aikoihin Keskipohjanmaa maakuntana oli nykyistä laajempi, sillä silloin siihen kuuluivat kaikki Kala-, Lesti- ja Perhojokien valuma-alueiden kunnat.
Nykyisellään vaikka maakuntaliiton toimintasäde kattaa vain Lesti- ja Perhonjokilaakson niin siitä huolimatta yhdistyksemme pitää omana toiminta-alueenaan vanhaa historiallisen Keski-Pohjanmaan aluetta.
Nykyisin liikenne- ja tietoverkot mahdollistavat vierailun kotiseudulla helposti sekä ennenkaikkea tieto liikkuu nopeasti. Yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Helsingin Keskipohjalaiset ry haluaa edelleenkin toteuttaa ajatusta siitä, että pk-seudulle muuttaneet keskipohjalaiset voivat kokoontua yhteen ”samanhenkisten kanssa” ja pitää kotiseutuun yhteyttä tällä tavoin. Toimintaamme voi myös tulla mukaan mikäli
ylipäänsä on kiinnostunut Keski-Pohjanmaasta tai omaa sukujuuria sinne ja haluaisi niistä ammentaa lisää tietoa.
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoja toiminnastamme ja olet tervetullut jäseneksi tai osallistumaan johonkin tapahtumaamme. Olemme iloisia sivustoamme koskevasta palautteesta kuin myös
uusista ideoista toimintamme kehittämiseksi. Ideoita voit esimerkiksi lähettää puheenjohtajalle.
Tulevia tapahtumia:
Uutisia:
Mäkiraonmäki Kannuksen Vanhakaupunki
Kannus kuului 1400-luvun alussa Suur-Pedersören alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi Suur-Lohtajaa. Myöhäiskeskiajalla Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi, jonka kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen rannoilla jokisuulta Toholammille asti. Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut vuonna 1674, ja se oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä. Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon kellotapulin ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän ei ollut saanut työstään muuta palkkaa kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen. Keväällä 1761
Kirjailijahaastattelu Petri Tuomi-Nikula – erilaista diplomatiaa
Tulkaahan tapaamaan Petri Tuomi-Nikulaa! Hän kertoo kirjastaan Erilaista diplomatiaa 14.5. klo 17.30 Tieteiden talolla Salokas-salissa. Tieteiden talo sijaitsee Kruununhaassa os. Kirkkokatu 6. Petri Tuomi-Nikula on lähtöisin Kälviältä. On kunnioituksen arvoinen ura takana. Lehdistöattaseana Bonnissa, lehtistöpäällikkönä Wienin lähetystössä, Lontoon suurlähetystön lehdistöneuvos, ulkoasiainneuvoksena ulkoministeriössä, myöhemmin lehdistö- ja kulttuuriasiain päällikkönä, Italian ja Unkarin suurlähettiläs ja muissa lyhyemmissä tehtävissä kuten EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä. MTV-vaihekin oli ja yksityiselläkin piipahti, Fujitsu Invian viestintä- ja markkinointijohtajana, eläkkeelle siirryttyään sitten Sitrassa. Hän on myös vahva kulttuuri-ihminen, mille lapsuus grundvikiläisessä
Vanha talo suvun kokoajana
Alkusanat Istuimme Helsingin Keskipohjalaisten iltaa Bottalla. Vastapäätäni istui eläkkeellä oleva juristi. Hän oli tehnyt pitkä uran myös käräjäjuristina. Tarinoimme ja kerroin hänelle, että meillä on Kaustisella suvun yhteisesti omistama talo, jolla on 36 omistajaa. Tähän paljon kokenut juristi sanoi; ”otan osaa”. Vastasin: ”Meille omistajien suuri määrä ei ollut ongelma, vaan mahdollistaja. Hän pyysi kertomaan lisää ja kerroin mm: Emme olisi saaneet peruskorjausta rahoitettua, ellei meitä olisi ollut suuri joukko Koska olemme sukuyhteisö, meillä oli mahdollisuus pitää kustannuksiin osallistuminen vapaaehtoisena. Jokainen