Kaikuja Keski-Pohjanmaalta

Toholammilla syntyneen kirjailijan Juhani Kellosalon mielestä sanomisen vaikeus on lyönyt leimansa Keski-Pohjanmaan kulttuuriin niin vahvasti, että alueelta ei ole juuri kirjailijoita tullut, ei varsinkaan proosan tuottajia. Seudulla ”kansanmusiikki on ollut vahvoilla, siinähän ei tarvitse sanoa mitään … Lyriikkaakin voi kirjoittaa, sillä siinä voi olla sisäänpäin tai mihin hyvänsä suuntaan kääntynyt ilman että sanoo mitään. Proosaa ei voi tuottaa, koska tarinassa joutuu esittämään ristiriitoja ja esittämään asiaa muutenkin rankemmin.” Kellosalo pohtii, pitäisikö kääntyä eteläpohjalaisten puoleen, jotta ”tuntematon Keski-Pohjanmaa saataisiin kirjoitettua julki”. …

Lue kokonaan

Seurasaaren pääsiäiskokkoa on poltettu vuodesta 1982 yhdistyksemme aloitteesta ja järjestämänä. Joka pääsiäisenä tuhannet ihmiset tulevat lankalauantaina katsomaan Seurasaaren pääsiäiskokkoja, mutta harva tulee varmaan miettineeksi mitä kaikkea taustalla tehdään ennenkuin ollaan lankalauantaissa ja kokkoja polttamassa. Kokkotapahtuman suunnittelu käynnistyy aina alkuvuodesta yhteispalaverilla Seurasaarisäätiön kanssa. Palaverissa käydään lävitse kummankin järjestäjän tehtävät erillisen vastuujakotaulukon pohjalta. Vastuisiin ei ole viime vuosina tehty muutoksia vaan olemme edenneet samalla kaavalla. Helsingin Keskipohjalaiset vastaavat tapahtuman osalta kokkomateriaalin hankinnasta, kokon rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, kokon polttamisesta ja kokkopaikan putsaamisesta. Seurasaarisäätiö huolehtii …

Lue kokonaan

”Ei tänne mitään kuulu eikä täällä enää ketään olekaan!”, vastasi veljeni Aimo Määttälä (1941-2023) usein soittaessani hänelle Toholammin Määttälään tiedustellakseni kotikylän kuulumisia. Velipoika ilmaisi tällä tavalla harminsa kylän elämän kuihtumisesta. Väki oli vähentynyt ja kylätie oli hiljentynyt. Aimo siirtyi kylän miesvahvuudesta tuonpuoleiseen viime kesäkuussa ja näin asukasmäärä väheni jällen yhdellä henkilöllä. Kotikylälläni on tapahtumarikas historia. Tähän on vaikuttanut vahva yhteis- ja talkoohenki, jotka ovat pitäneet kylän elämää yllä. Itse olen saanut elää kylätoiminnan loistokautta mm. siihen aikaan kun olin nuorisoseuran …

Lue kokonaan

Keski-Pohjanmaata kutsutaan usein musiikkimaakunnaksi, eikä syyttä. Monelle ehkä tulee aivan ensimmäiseksi mieleen Kaustinen. Ja onhan se pakko mainita tässäkin jutussa, sellaista huippukautta siellä nyt eletään, kun vuosikymmenien talkootyö on saanut monenlaista tunnustusta: Ensin kaustislainen viulunsoitto hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, sitten Mauno Järvelän kehittämä, sittemmin valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi ilmiöksi laajentunut näppäritoiminta palkittiin lastenkulttuurin valtionpalkinnolla. Kaustisen kestivaalit valittiin vuoden festivaaliksi ja lopulta Kulttuurigaalassa Kaustinen julistettiin kulttuurikehdoksi. Unesco-hakemusta varten tehty mainio esittelyvideo muuten löytyy vielä Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=Jpg2MBKZjqs Ehkä tunnetuin keskipohjalaisen musiikkielämän edustaja …

Lue kokonaan

Nykysuomalaisille sankarihaudat ovat itsestäänselvyys, mutta talvisodan alkaessa marraskuun lopussa 1939 kaatuneiden sotilaiden kotiseudulle hautaamisesta ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia tai ohjeita. Päämajan mukaan kaatuneet sotilaat oli määrä haudata rintaman taakse hautausmaille ja erikseen perustettaville sotilashautausmaille. Näin talvisodan alussa tehtiinkin ja sodan ensimmäisiä uhreja haudattiin rintaman tuntumaan. Kannaksella toimineen toisen armeijakunnan esikuntapastori, Vetelissä syntynyt Johannes Sillanpää piti rintamalle hautaamista sopimattomana ratkaisuna ja hän alkoi toimia niin, että kaatunet evakuoitaisiin kotiseuduilleen ja haudattaisiin sinne. Sillanpään mielestä kaatuneiden muistoa kunnioitettaisiin parhaiten viemällä heidät kotiseudun …

Lue kokonaan

Hieman historiaa Kansanmusiikilla on Keski-Pohjanmaalla ja erityisesti Kaustisella sekä lähipitäjissä pitkät ja vahvat juuret. Pelimanniperinne on yli 300 vuoden ikäinen. Puutavara-autoilijayrittäjä Konsta Jylhä ja yhtyeensä Purppuripelimannit soitti 1960-luvulla suomalaiset pyörryksiin sävellyksillään. Aika oli siis otollinen Kaustisen Kansanmusiikkijuhliksi kutsutulle tapahtumalle, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Juhlat olivat ehdoton menestys ja näin syntyi nykyhetkeen saakka kantanut ja edelleen vahva perinne. Tämän vuonna myytiin lähes 17.000 lippua ja esityksien kävijämäärä nousi lähes 34.500 kävijään. Kaustislainen viulunsoitto nostettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuri- perinnön …

Lue kokonaan