Terveisiä Vetelistä!
Sain olla paikalla kun sotilaspastorina kunnostautunut Johannes Sillanpää (1897-1970) sai ansaitsemasa muistomerkin Vetelin sankarihautojen
tuntumaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2025. Päivä alkoi jumalanpalveluksella, jossa saarnasi kirkkoherra Vesa Parpala.
Hän puhui myös muistomerkin paljastustilaisuudessa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen ja totesi graniittikiven olevan vankasti Vetelin maaperässä kuten oli
paikkakunnalla syntyneen Sillanpään juuretkin. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa palautettiin mieliin Johannes Sillanpään ansioita talvisodan aikana.
Kannaksella sijainneen toisen armeijakunnan esikuntapastorina hän perusti rintaman ensimmäisen kaatuneiden evakuointikeskuksen KEK:in, josta armeijakunnan
kaatuneet lähetettiin kotiseuduillaaan haudattaviksi. Tämä käytäntö levisi myös muihin yksiköihin. Päämaja oli sodan alussa määrännyt perustamaan
kenttähautausmaita rintamalle, mutta tammikuussa 1940 se muutti kantansa ja määräsi koko armeijan toiminaan toisen armeijakunnan tavoin.
Myös jatkosodan kaatuneet tuotiin kotiseudun multiin. Myös se todettiin, että kaatuneiden evakuointi ja sen myötä lähes jokaiselle paikkakunnalle syntyneet
sankarihaudat ovat Johannes Sillanpään ansiota, ei kenenkään muun. Suomen sankarihaudoista tuli maailmanlaajuinen erikoisuus.
Sotien jälkeen Johannes Sillanpää toimi Kokkolan kirkkoherrana ja lääninrovastina.
Itsenäisyyspäivän tapahtumissa olivat mukana Johannes Sillanpään lapset Tuulikki Sillanpää-Janssen ja Pekka Sillanpää.
Paikalla oli myös Johannes Sillanpään lastenlapsia. He kertoivat juhlassa muistojaan isästään ja isoisästään.
Juhlallisuuksien yhteydessä esiintyi useaankin otteeseen Vetelin mieslaulajat director cantus Simo Kankaan johdolla.
(Kirjoittaja piti juhlassa puheen, jossa hän kertoi Johannes Sillanpään elämästä ja ansioista kaatuneiden huollossa)
Johannes Sillanpään muistokiven on valmistanut Perhon hautakivi/Rakennuskivi Oy, jonka omistavat Veijo ja Ritva Viitala.