Blogi

Esko Rautilan muistolle

Diplomi-insinööri Esko Rautila kuoli Helsingissä 23.5.2026 92-vuotiaana.Hän oli syntynyt 5.8.1934 Himangalla. Koulunsa hän kävi Kannuksessa, mutta oli korostetustikeskipohjalainen ja kotoisin Eskolan kylästä. Rautila oli valmistunut vuonna 1960 automaation ja sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta.Koko työuransa hän teki teollisuuden prosessien automaation alalla. Yli kymmenen vuotta hän toimi myös suunnittelun ja kaupantehtävissä Lappeenrannassa, Tampereella ja Helsingissä. Sivutoimena hän hoiti prosessien ja sähkön mittaustekniikan väliaikaisia apulaisprofessorin tehtäviä Oulun yliopistossa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Viimeiset työvuotensa hän toimi yksityisen yrityksen osakkaana johto- ja markkinointitehtävissä. Veneilyyn …

Lue kokonaan

Kuulumisia Keski-Pohjanmaan kesästä

”Unelmat – ennen, nyt ja tulevaisuudessa” oli Jyväskylän yliopiston rehtori ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Jari Ojalan Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlassa 14.6.2026 Toholammilla pitämän juhlapuheen otsikko. Ojala on syntyisin Lampilta. Tässä kirjoituksessa yhdistän hänen puheeseensa ajatuksia Keski-Pohjanmaan liiton sivuilta. Omiakin mietteitä tulee mukaan. Ojala kertoi, että ”kahdella rehtorilla oli unelma. Matti P. Aho haaveili 1960-luvun alussa lukiota Toholammille. Sata vuotta aiemmin, 1860-luvun alussa, Uno Cygnaeus haaveili suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisesta Jyväskylään. Kumpikin oli aikaansa edellä, kummankin ideaa vastustettiin – etenkin Helsingissä – …

Lue kokonaan

Keskipohjalainen musiikki kalenterissani

Keskipohjalaisen musiikin vuoteni 2026 aloitti Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) kevätkautensa avauskonserteilla. KPKO on maamme arvostetuin ja kansainvälisesti tunnetuin kamariorkesteri, jota ovat johtaneet sen yli 50-vuotisen historian aikana erittäin arvostetut kapellimestarit Juha Kangas, Sakari Oramo ja ruotsalainen Malin Broman. Kevään ja syksyn KPKO-konsertit ovat poikkeuksetta klassisen musiikin juhlaa, aika ajoin kevyemmänkin musiikin pilke silmäkulmassa. Syksyllä aloittava kapellimestari Kasmir Uusitupa, uusi intendentti ja vähitellen uusiutuva soittajisto tuonevat uutta vipinää ja säpinää ohjelmistoon. Kaustisen Kamarimusiikkiviikolla ( 23.-31.2026) esiintyi KPKO:n lisäksi iso joukko pienempiä kamarimusiikkiyhtyeitä. …

Lue kokonaan

Kokemusasiantuntijoita sadan vuoden ajalta – keskipohjalaisen siirtolaisuushistorian äärellä

Puhutaanko hetki siirtolaisuustutkimuksen merkityksestä Keski-Pohjanmaan sosiokulttuuriselle pääomalle? Tai sama vähän pidemmin: siirtolaisuusilmiön synnyttämistä poikkeuksellisista kokemuksista, jotka ovat opettaneet meille muun muassa sosiaalisen ympäristön, kulttuurien ja kansallisidentiteetin merkityksistä yksilölle mittavissa määrin aina 1800- luvun lopulta asti. Siirtolaisuushan on ilmiö, joka kuuluu erityisen olennaisena ainesosana keskipohjalaisuuteen. Pohjanmaalta, silloisen Vaasan läänin alueelta lähdettiin ylivoimaisesti eniten 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun välillä Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden aikana, ja suurina joukkoina myös myöhemmin Australian sekä Ruotsin muuttoliikkeiden mukana. Hieman kärjistäen keskipohjalaiset ovat olleet enemmän tai vähemmän …

Lue kokonaan

Kirjailijavieras Esko Aho torstaina 16.4 Bottalla

Ostrobotnian (Museokatu 10), tuttavallisemmin Bottan, Topelius-kabinettiin (3krs.) saapuu torstaina klo 18 kirjailijavieraaksemme entinen pääministeri Esko Aho.Hän tulee esittelemään meille uusinta kirjaansa ”Sinivalkoisia säikeitä tähtilipun alla” sekä kertomaan mielenkiintoisia tarinoita kirjan päähenkilöistä. Kirjassa esitellään neljän vähälle huomiolle jääneen amerikansuomalaisen näyttävä ura maailmansotien välisen ajan Yhdysvalloissa. Emil Hurja toi mielipidemittaukset politiikkaan ja eteni presidentti Franklin Rooseveltin lähipiiriin. Einar Swan puolestaan sanoitti ja sävelsi mestariteoksen, ikivihreän, jota voi ihastella vaikkapa Louis Armstrongin, Frank Sinatran, Billie Holidayn tai Andy Williamsin tulkitsemana. Jazztrumpetisti Sylvester ”Hooley” …

Lue kokonaan

Jarkko Liedes – Mietteitä helsinkiläislukion opettajan kynästä – ei kun kannettavasta

Olen toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettajana suuressa lähes tuhannen opiskelijan helsinkiläislukiossa yli 20 vuotta. Siinä ajassa moni asia on opetustyössä muuttunut. Opettajantyöni näkökulmasta kaksi keskeisintä muutosta ovat olleet digitalisaatio sekä monikulttuuristuminen. Oma koulutieni eteni Kokkolassa Hollihaan ala-asteen ja Länsipuiston yläasteen kautta lukioon. Kirjoitin ylioppilaaksi Kokkolan Yhteislyseosta keväällä 1996 aloittaakseni historian opinnot Helsingin yliopistossa samana syksynä. Pääsykokeen jälkeen Yliopiston päärakennuksen Senaatintorin puoleisilla portailla istuessani – Kansalliskirjaston ja Kansallismuseon tuntumassa – Helsingin yliopisto oli itsestään selvä valinta opiskelupaikaksi, vaikka pyrin ja pääsin …

Lue kokonaan

Pekka Pudas – Ylpeästi nöyriä

Olen saanut viimeisten parin vuoden aikana sukeltaa työni puolesta melko syvälle keskipohjalaiseen sielunmaisemaan. Kirjailijan työssä sitä saa ja joutuukin kaivamaan tietoa sekä eläytymään ihmiskohtaloihin, tilanteisiin ja aikakausiin toisinaan hyvinkin syvällisesti. Esikoisteokseni Viides polvi sijoittuu kuviteltuun Tammilehdon pitäjään, mutta ihmiset siellä puhuvat sujuvasti Kalajokilaakson murretta ja muutenkin ovat kulttuurihistoriallisen keskipohjalaismaiseman ympäröimänä. Pian kirjan julkaisun jälkeen sain tehtäväkseni kirjoittaa näytelmän Ylivieska-Iisalmi -junarataosuuden 100-vuotisteemalla ja mukaan haluttiin radan varrella elämänsä aikana vaikuttaneet presidentit: Ståhlberg, Kallio ja Kekkonen. Syntyi Presidentit raiteilla -näytelmä, joka saa …

Lue kokonaan

Mikko määttälä: Johannes  Sillanpää  sai  muistomerkin  syntymäpitäjäänsä

Terveisiä  Vetelistä!Sain olla paikalla kun sotilaspastorina kunnostautunut Johannes  Sillanpää (1897-1970) sai ansaitsemasa muistomerkin Vetelin sankarihautojen tuntumaan itsenäisyyspäivänä  6.12.2025. Päivä  alkoi  jumalanpalveluksella,  jossa  saarnasi  kirkkoherra Vesa Parpala. Hän  puhui  myös muistomerkin  paljastustilaisuudessa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen ja totesi graniittikiven olevan vankasti Vetelin maaperässä kuten oli paikkakunnalla syntyneen  Sillanpään  juuretkin. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa palautettiin mieliin Johannes Sillanpään ansioita talvisodan aikana.Kannaksella sijainneen toisen armeijakunnan esikuntapastorina hän perusti rintaman ensimmäisen kaatuneiden evakuointikeskuksen KEK:in, josta armeijakunnan kaatuneet lähetettiin kotiseuduillaaan haudattaviksi. Tämä käytäntö levisi myös muihin  yksiköihin. Päämaja oli sodan alussa määrännyt perustamaankenttähautausmaita rintamalle, mutta tammikuussa …

Lue kokonaan

YHTEISÖLLISYYTTÄ  ETSIMÄSSÄ

Kun ikääntyneenä ihmisenä katsoo taaksepäin, voi huomata matkan varrella olleen erilaisia yhteisöllisyyden muotoja 40-luvulla lapsena Pertussa, pienessä Kannuksen syrjäkylässä sen tunsi kaikista selvimmin. Oltiin kaikki ”perttulaisia”. Avattiin kodin ovi ja mentiin pihalle. Sieltä löytyivät naapuritalojen lapset, suurten ikäluokkien aikaan. Keksittiin aina yhteistä tekemistä: pienempinä lapsina tehtiin pihalle koti- ja kaupparakennelmia, rakenneltiin majoja, hypättiin poukkulautaa tai tintattiin. Kun ikää karttui toiminnoissamme oli jo sääntöjä niin kuin pesäpallossa ja muissa peleissä. Kaikki tehtiin samojen tuttujen kaverien kanssa, joitten kodit, suvut ja yleensäkin …

Lue kokonaan

syyskokous ja kirjallisuusilta 11.12.2025

Helsingin Keskipohjalaiset ry:n syyskokous ja kirjallisuusilta pidettiin tieteiden talolla torstaina 11.12.2025.Syyskokouksessa päätettiin yhdistyksen talousarvio, toimintasuunnitelma ja valittiin hallituksen jäsenet sekä päätettiin jäsenmaksun suuruudesta.Jäsenmaksu säilyy ensi vuonna samassa kuin nytkin eli 25e/vuosi. Hallitukseen vuodelle 2026 valittiin puheenjohtajaksi Olli Rantakangas ja muiksi hallituksenjäseniksi Minna Huusko, Esa Kukkola, Maria Kotila ja Erkki Timmerbacka. Syyskokouksen jälkeen vietettiin kirjallisuusiltaa ja vieraanamme oli esikoiskirjailija Pirkko Määttälä. Romaanistaan Marie häntä haastatteli Maria Kotila. Ovat luokkatovereita Toholammilta. Tämä oli myös helposti aistittavissa, sillä keskustelu kävi luontevasti. Pirkon esikoisromaani …

Lue kokonaan